keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Russia - an untapped market area for Finnish growth companies

“No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market”.

This illustrative comment is taken from a short inquiry made 17th April 2018. At that day KasvuOpen event was organized in Järvenpää. KasvuOpen (GrowthOpen) is a country wide process which locates most potential Finnish start-ups and growth companies and offers a way to work and develop business with experienced coaches, so called Millers. KasvuOpen is truly a great Finnish innovation on the area of business development.
We wish to thank KasvuOpen and all those companies which were in Järvenpää for a possibility to examine how Russian market possibilities are viewed in Finland. In particular we were interested how the Finnish growth companies perceive the possibilities of Russian markets for their companies.

In the beginning of the day we shared a short inquiry to all participants. Our goal was to get direct and open comments from the participants in relation to Russian markets. We wish to thank all for your important feedback and contribution.
Next in this blog please find a summary of the answers given in that morning. In the inquiry we made three questions. The answers to questions are provided below. Please note that we have codified and collected the answers so that individual companies cannot be recognized.

Our goal here is not to focus on individual answers but to provide a general picture how those growth companies in Järvenpää event saw Russian markets. This is clearly a short snapshot and much more research is needed in the future. Hence, our aim is not to provide carefully analyzed research results, but more to tentatively explore how some Finnish growth companies perceive Russian markets.

1.      Russia from the perspective of your company - your general
   comments
    • Potential market area
    • Procurement from Russia most interesting topic
    • Are we too quick to look only Europe without also examining possibilities in Russian markets, in particular possibilities for special Finnish products
    • Russian markets feel distant and unknown, no direct connections to actual operators 

2.      From the perspective of my company which elements motivate
   to examine Russian markets? 
    • A possibility to get big volumes, large markets, close vicinity
    • A feasibility to develop products/services, which would be new in Russian markets
    • An option to find special clientele for high quality products
    • Perhaps new demand for health care products
    • Might open new possibilities to tailor large product/service packages to customers 

3.      From the perspective of my company, factors hindering our
   Russian entry/growth? 
    • How to find right partners
    • Logistical challenges
    • Volumes (if too large, can we provide)
    • No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market
    • Marketing knowhow in Russia is lacking, feels that language and culture are unknown
    • Political decision making (quick changes in rules, legislation
    • Paperwork (a lot of documents and things to consider)
 
In sum
Our tentative hypothesis was that Finnish growth companies may not examine Russian market potential carefully enough. This hyphotesis which is here more an educated guess than a formal hypothesis is based on our observations in numerous events and discussions with entrepreneurs and growth business operators. This short inquiry and discussions during the day gave us some confirmation that there is clearly a justification for our hypothesis.

It is always to case that companies are different and some companies are successful on some market areas, and some on the other. We might even propose that in a same way as a true knowledge on personal level is self-awareness (know thyself) - the same way companies should know their unique strengths and where they are at their best.  Perhaps some companies might be strong on some market areas, which they have not explored so far. At the same time it is an undeniable fact that international business is always demanding endeavor.

In this blog we have not aimed to examine carefully all the details which relate to doing business in Russia and whether Russia might be easier or more challenging market for Finnish growth companies than some other market area. However, in general we wish to suggest that Finnish growth companies would benefit in examining also those business opportunities which exist in Russia.

Also it is important that we all who work for the business development in our own way create ways to help Finnish growth companies to take successful steps into Russian markets. Here we wish to mention three operators who might have an important role in opening new routes to Russian markets.

First, let us start with the existing operator. For instance, the Finnish-Russian Chamber of Commerce (FRCC) is already active in opening connections to Russia and helping companies to prepare themselves into Russian markets.

Second, we suggest that KasvuOpen should consider opening special Russian growth path in the future. Perhaps one event in Helsinki, one in Saint Petersburg. KasvuOpen has the expertise to find most potential growth companies and organize valuable coaching events for those companies. It would be important if KasvuOpen would use its expertise on this area and boost growth into Russian markets.

Thirdly, let us not forget our own role, also Universities could offer new services. In fact, our goal is to open new EMBA program in Saint Petersburg. That would be collaboration between University of Jyväskylä and Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University.

The program would follow the structure of the AMBA accredited Avance Executive MBA program which is a country wide program in Finland. Avance Executive Education at the University of Jyväskylä is also most willing to develop tailored programs for companies and organizations which wish to increase their international collaboration and business capabilities, in Russia and in other market areas.


Authors of this blog:

Professor, Dr Tatiana Khvatova
Higher School of Business and Management
Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University





Director
Ari Manninen
ari.manninen(at)jyu.fi

Avance Executive Education
University of Jyvaskyla

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ongelman maineenpalautus

Usein ongelma ei ehkä olekaan ongelma sinänsä, vaan ennemminkin haaste on se, että ongelmaa ei enää nähdä, ei haluta nähdä tai ei uskalleta nähdä.

Ihmisen toiminnalle ja ajattelulle tuntuu olevan tyypillistä tottua vallitseviin olosuhteisiin. Tottuminen näyttää tapahtuvan usein hämmästyttävän nopeasti. Yksi ilmenemismuoto tästä tottumisesta on legendaarinen kaiken kehittämisen pysäyttävä ja monessa paikassa vastaan tuleva kommentti: ”täällä on aina tehty näin” - niinpä tuo uusi idea ei ole mahdollinen, järkevä, kannattava, asiakkaiden kaipaama, jne.


Ehkä ”täällä on aina tehty näin” ajattelu saattaa olla syvempi ilmiö kuin mitä olemme tulleet ajatelleeksi. Ehkä kyse ei olekaan muutoshaluttomuudesta, laiskuudesta, negatiivisesta mielen lajista tai jostakin muusta sellaisesta asiasta, vaan ehkä kyse on myös siitä, että ongelmaa ei enää yksinkertaisesti nähdä, on niin syvästi totuttu ottamaan olemassa oleva todellisuus ainoana mahdollisena.
Varmaan moni kiirehtii sanomaan, että kyllä Suomessa ja suomalaisessa ajattelussa riittää ongelmia ja murheita, kansakunnan melankolinen mielenlaatu pitää asiasta huolta, vaikkakin olemme ilmeisesti siirtymässä koko ajan elämäniloisempaan ajattelutapaan. Silti voitaneen vielä väittää, että murehtiminen on tai on ainakin ollut yksi kansallisurheilu. Tässä blogissa tarkoitus ei ole kuitenkaan kulkea murheen alhossa, vaan tavoitteena on jäljittää ongelmia, joille olisi tehtävissä jotain, kun vain ongelmat huomattaisiin.

 
Niinpä voidaan sanoa, että kyky nähdä ongelmia on oikeastaan merkki taitavasta ja rohkeasta ajattelusta, kyvystä nähdä muutakin kuin mitä on ja sitä kautta kyvystä tuottaa uutta. Ei ole varmaan sattuma, että uutta ajattelua ja toimintaa hakevissa tutkimuksissa lähdetään liikkeelle tutkimusongelmasta. Tarkka ja selvä tutkimusongelma ja siihen vastaaminen on tutkimuksellisen ajattelutavan keskeinen idea. Joskus tosin vaikkapa EMBA yhteyksissä sanaa ”tutkimusongelma” vierastetaan ja mieluummin halutaan puhua vaikka tutkimuksen tavoitteista. Sanalla ongelma on niin kovin negatiivinen kaiku. Ehkä tämä blogi voi olla omalta osaltaan ”ongelma” sanan maineenpalautus kirjoitus.

On hienoa lukea kuinka wikipedia puhuu ongelmasta:
 
Ongelma on este, joka tekee vaikeaksi saavuttaa halutun päämäärän, kohteen tai tarkoituksen. Se viittaa tilanteeseen, ehtoon tai asiaan, jota ei ole vielä ratkaistu. Laajassa merkityksessä ongelma tulee asianomaiselle henkilölle ilmeiseksi sitten kun hän huomaa merkittävän eron olemassa olevan tilanteen ja halutun tilanteen välillä.
Työelämässä ongelmasta käytetään usein kiertoilmausta haaste, koska käsite ongelma saatetaan kokea negatiiviseksi ilmaukseksi. Esimerkiksi: Yrityksellämme on loppuvuonna edessään monia haasteita tarkoittaa samaa kuin Yrityksemme kohtaa loppuvuonna monia ongelmia. 
Wikipedian määrittely nostaa hyvin esille sen kuinka ongelma liittyy siihen kuinka haluttu päämäärä tai tavoite on vaikea saavuttaa. Tässä blogissa pohditaan sitä kuinka uusi tavoite tai päämäärä jää kokonaan asettamatta, koska olemassa oleva todellisuus peittää ongelman näkemisen. Tuntuu että asiat ovat niin kuin ne ovat - eihän siinä silloin ole oikeastaan mitään ongelmaa.

Onko ongelmien huomaamatta jääminen sitten isokin ongelma? Se voi olla.
Otetaan kaksi esimerkkiä. Suomalaisessa yritystieteessä oli aikaisemmin käsite Liiketaloustiede. Tuo oppiaine olisi voinut viedä yritystiedettä hyvin kokonaisvaltaiseen yritysten menestymisen ja kehittymisen pohdintaan, liiketoimintalähtöiseen teorian ja ajattelun kehittelyyn.

Kaikin keinoin yritysten kasvua tutkiva yritystiede tuntuisi tärkeältä tieteen alalta. Kuitenkin kansainvälinen virtaus on nostanut esille voimakkaasti yritystieteen osa-alueet kuten vaikka: markkinoinnin, strategian, johtamisen, laskentatoimen, jne. Nämä yritystieteet vievät ajattelua eteenpäin, mutta nostavatko ne tarpeeksi voimakkaasti ongelmaksi yrityksen markkinoilla menestymisen ja liiketoiminnan kasvun haasteet?  (Tässä kohtaa kiitän
Kyösti Karjulaa monista tärkeistä keskusteluista). 
Toinen esimerkki voisi liittyä minkä tahansa yrityksen tai organisaation johtamiseen.
Tiedämme, että aito strateginen ajattelu on erittäin vaativaa. On ihan toista oikeasti tunnistaa organisaatiolle uusia relevantteja mahdollisuuksia ja todella kehittää organisaation toimintaa kuin teknisesti pyöritellä strategiaprosessia siihen kuuluvine toimenpiteineen.
Monessako paikassa on paljon strategiatyötä ilman oikeaa strategiatyötä?
Oikeaan strategiatyöhön kuuluu aito strategisen ajattelemisen ja toiminnan kyky? Ja jos aito strateginen ajattelu puuttuu, niin silloin eivät aidot strategiset ongelmat nouse koskaan työstämisen kohteeksi.
Niinpä, kun seuraavan kerran kohtaat ongelman, saatat olla ihan oikeilla kehittämisen jäljillä. Onnea matkaan!








 
Ari Manninen
johtaja, Avance-johtamiskoulutus
ari.manninen(at)jyu.fi
 
 
 
 
 
 
kuva 1: www.freepik.com">Designed by snowing / Freepik>
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Pitääkö johtamisesta olla huolissaan?

Johtajuus on kriisissä? Johtajuuteen on liitetty negatiivisia asioita, kuten narsismi, korruptio ja erilaiset väärinkäytökset. Metoo-kampanjakin liittyy vallan väärinkäyttämiseen.
 
Huono johtaminen lisää työntekijöiden poissaoloja, vaihtuvuutta ja vähentää tehokkuutta. Näiden kustannusvaikutusten on arvioitu olevan amerikkalaisissa organisaatioissa vuositasolla n. 24 miljardia. Maailman poliittinen johtaminen on tempoilevaa ja linjatonta mikä aiheuttaa huolta ja pelkoa. Ja Suomeenkin on rantautunut uusi termi vatulointi…

Kyllä johtamisesta pitää siis olla huolissaan.

 
 

Tarvitaan uudenlaista ja parempaa johtamista. Mutta miksi johtamistehtävät eivät kiinnosta oikeanlaisia henkilöitä? Miksi johtaminen ei motivoi? Mikä johtamisessa pelottaa?
 
Tutkimusten mukaan nuoremmat sukupolvet eivät enää ole kiinnostuneita aiempien sukupolvien tapaan johtamisesta. He eivät halua antaa kaikkea aikaansa työlle, vaan pitävät yhtä tärkeinä myös muita elämänalueita. He ovat vähemmän sitoutuneita ja heille tärkeää on tehdä työtä samanmielisten kanssa yhdessä. Nyt tarvittaisiin uusia nuoria johtajia, joilla on digiosaamista, mutta heitä eivät johtotehtävät kiinnosta.
 
Myös sukupuolten välillä on eroja, naiset ovat vähemmän kiinnostuneita johtamistehtävistä kuin miehet. Heille annetaan siihen ehkä vähemmän mahdollisuuksiakin (lasikattoilmiö), mutta he myös miehiä tarkemmin punnitsevat johtotehtävän tuomia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että naisjohtajien määrällä on suora yhteys tuottavuuden paranemiseen.

Jyväskylän yliopistossa vieraillut prof. Zeynep Aycan on pyrkinyt tutkimuksessaan selvittämään mitkä ovat niitä johtamiseen liittyviä huolenaiheita, jotka estävät johtotehtäviin hakeutumista.

Prof. Aycanin mukaan henkilö itse pystyttää itselleen ikään kuin ylitsepääsemättömän seinän, koska hän on liikaa huolissaan mahdollisista johtamiseen liittyvistä negatiivisista seuraamuksista. Tällaisia huolia ovat mm. huoli mahdollisista epäonnistumisista tehtävässä, huoli työn ja perheen yhteensovittamisesta ja huoli harmista, jonka mahdollisesti joutuu aiheuttamaan muille.



Usein väärä henkilö valikoituu johtajaksi, koska johtajaksi sopivampi henkilö jättäytyy taka-alalle, eikä edes välttämättä halua johtajaksi. Juuri näitä oikeita henkilöitä tulisi rohkaista ja kannustaa johtajiksi. Oikeiden ehdokkaiden puuttumisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla organisaatioille hyvin korkeat  (ks. Schyns&Schilling 2013).

Syinä haluttomuuteen siirtyä johtotehtäviin on mm. tyytyväisyys nykyiseen tehtävään, ei haluta tehdä pidempää päivää, vaadittava tutkinto puuttuu tai epäillään omaa kyvykkyyttä. ”Ollakseen hyvä johtaja, täytyy johtamistehtävän jonkin verran huolettaakin. Se ei kuitenkaan saa huolettaa liian paljon eikä toisaalta liian vähänkään”, prof. Aycan painottaa.

Johtamiskoulutus on yksi vaihtoehto vähentää johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita. Tämä käy ilmi myös EMBA-ohjelmastamme valmistuneille tehdystä vaikuttavuuskyselystä, jossa vastaajat kertoivat erityisesti itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin kasvaneen opintojen aikana. Tällöin myös uskallus ottaa vastaan ja hakeutua johtotehtäviin selkeästi kasvaa.











sirpa.koponen(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö ja johtamisen tutkija
emba.jyu.fi


 
Lähteenä prof. Zeynep Aycanin esitysmateriaali ja haastattelu 15.2.2018, EMBA asiakas-ja alumnitilaisuus, Helsinki
Schyns & Schilling 2013. How bad are the effects of bad leaders? Ameta-analysis of destructive leadership and its outcomes

 

 
 
 
 
 
Kuva 1: Javi_indy / Freepik>freepik.com