torstai 25. helmikuuta 2016

4 C-markkinointimix ketterässä B2B-ohjelmistoliiketoiminnassa – vastaako malli vielä nykypäivän tarpeisiin?

4 P markkinointimix ei vastaa nykytarpeita ja keskustelua herättää myös Lauternbornin 4C markkinointimixin sopivuus nykypäivän tarpeisiin, etenkin verkkopalvelu-ohjelmistoliiketoimintaan. Olen asiasta eri mieltä ja kannatan 4 C markkinointimixia sen hyvän soveltuvuuden ja sopivan kattavuuden takia. 4 C luo hyvän pohjan rakentaa luotettavaa asiakassuhdetta.

Historian havinaa…


Markkinointi perinteisessä mielikuvassa tuo aina mieleen ajatuksia pakkomyynnistä. Perinteisesti opetettu markkinointimix koostui 4 P:n mallista (McCarthy, 1960), jossa keskeisenä olivat 
  • tuote (product)
  • hinta (price)
  • paikka (place) ja 
  • myynninedistäminen (promotion)

Nämä neljä kulmakiveä ovat ajalta ennen sähköisten palveluiden syntyä, eivätkä ne vastaa enää nykyään kuluttajien tarpeisiin. Kuluttajat eivät halua, että heille määritellään tarpeet ja paikat mistä ostetaan, vaan kuluttajat haluavat määrittää nämä itse. Yritysten ja asiakkaiden kohtaamiset sosiaalisessa mediassa ovat nykypäivää ja tällä sektorilla noudatetaan nykyään ennemminkin 4 C:n mallia (Lauterborn, 1990). 


4 C:n mallissa korostuu 
  • asiakkaan tarpeiden huomioiminen (consumer wants and need), 
  • kokonaiskustannukset (cost to satisfy)
  • ostamisen, maksamisen ja informaation hankinnan vaivattomuus (convenience) ja 
  • kaksisuuntainen vuorovaikutus (communication).

4 C-malli Lauterbornin (1990) mukaan:





B2B-ohjelmistoliiketoiminnan nykytila ja markkinointimix


Rohkenen väittää, että yritysten välisessä (B2B)-ohjelmistoliiketoiminnassa on vielä paljon perinteistä 4 P ajattelua mukana. Tästä esimerkkinä vaikka yritykset, jotka ovat tehneet jotain tiettyä tarkoitusta varten ohjelmiston ja valmistumisen jälkeen tuotetta myydään laajemminkin. Vahvaa panosta on etenkin 2000-luvulla ollut siirtymisessä asiakkaan tarpeiden huomioimiseen. Ketterät sovelluskehitysmenetelmät ovat tulleet käyttöön ja niissä asiakas on keskiössä ja lopputulokset tehdään yhdessä heidän kanssaan. Välituloksia esitellään säännöllisesti asiakkaalle ja suuntaa voidaan muuttaa koko ajan, jotta asiakkaiden tarpeet tulevat huomioitua.

4 C ja nykypäivän ketterä B2B-ohjelmistoliiketoiminta?


Minusta 4 C  markkinointimix toimii ketterässä B2B-ohjelmistoliiketoiminnassa pääosin hienosti.
  1. Consumer wants and needs: Ketterän ohjelmistokehityksen ydin on sitouttaa asiakas projektiin ja asiakkaan tarpeet ja halut huomioidaan koko kehityksen ajan. Muutokset tarpeisiin otetaan aina huomioon ja suuntaan voidaan vaihtaa nopeasti. Tämä markkinointimixin osa-alue on siis oikeastaan myös peruskulmakivi ketterässä ohjelmistokehityksessä. Oleellista on saada asiakkaalta tarpeet ja haluat esille, B2B-liiketoiminnassa tämä voi monesti olla se hankalin asia. Erityisenä huomioitava kohteen: Se mitä asiakas pyytää, ei aina ole sitä mitä he tarvitsevat!

  2. Cost to satisfy: Kustannusten täytyy kattaa koko elinkaari. Tähän 4 C markkinointimixin kohtaan ohjelmistoliiketoiminnassa päästään harvoin, ainakin oman kokemukseni mukaan. Monesti pystytään esittämään koko elinkaaren kustannuksista arvioita, mutta tarkkaa tilastomatematiikkaa tämä harvoin on. Pelkästään kehitysprojektin kustannusten arviointi on haastavaa, koska ketterissä projekteissa suuntaa muutetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kiinteähintaisten ketterien jaksojen (sprinttien) tekeminen tuo kokonaiskustannukset helposti laskettavaksi, mutta lopputulos ei yleensä alussa ole selkeästi tiedossa.

  3. Convenience: Ostajalle ostaminen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Ketterässä B2B-ohjelmistoliiketoiminnassa ostamisen ja maksamisen helppoutta pystytään toteuttamaan suunnittelemalla ketterien sprinttien mukainen laskutus. Tällöin ostajalla on mahdollisuus vaikka jokaisen sprintin jälkeen päättää tilaaminen, jos sprintin tulokset eivät miellytä. Asiakas osallistuu vahvasti sprinttien suunnitteluun, joten hänellä on tarkasti tiedossa mitä on ostamassa. Valtaosin ketterä ohjelmistoliiketoiminta pystyy tähän markkinointimixin osa-alueeseen vastaamaan, mutta ehkä se jää jokaisen mietittäväksi, että onko se helppoa ja vaivatonta, jos olet itse mukana määrittämässä mitä ostetaan? Minusta se on vaivatonta sillä, näin saa ainakin mitä haluaa….

  4. Communication: Kahdensuuntainen avoin keskusteluyhteys on avainasemassa, jotta löydetään asiakkaan tarpeet. Tämä on toinen kohta, joka on selkeä vahvuus peilatessa ketterään ohjelmistokehitykseen. Yhdessä tekeminen on avainasia ketterien projektien onnistumiselle. Asiakas määrittää suunnan ja mitä ollaan tekemässä, yhdessä peilataan tätä koko projektin ajan, suuntaa muutetaan tarvittaessa, tehdään yhdessä avoimin kortein.

4 C toimii vieläkin!


Lauterbornin 4 C markkinointimix tarjoaa hyvän pohjan jokaiselle ketterään B2B-ohjelmistoliiketoimintaan ryhtyvälle. 4 C osa-alueista etenkin Communication ja Consumer needs and wants tulevat oikeastaan täydellisesti täytettyä. Convenience ja Cost to Satisfy hieman huonommin, mutta eivät minusta niin paljon, että se tekisi 4 C markkinointimixistä toimimattoman. Tämän voi päätellä myös kun vertaa 4 C:ta Agile manifestoon, eli ketterän kehityksen julistukseen, jossa mainitaan seuraavat avainkohdat:
  • Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja (Communication)
  • Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota (Consumer wants and needs)
  • Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja (Communication)
  • Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa (Consumer wants and needs)


Ainakin minä olen vakuuttunut 4 C markkinointimixin toimivuudesta ohjelmistoliiketoiminnassa vielä 2010-luvulla. Kaiken keskiössä on ja pitää jatkossakin olla asiakas ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen!















Jani Nissinen
Menestyksen Strategiat 2015-2016 -ohjelman osallistuja

perjantai 19. helmikuuta 2016

Kun vihreät valot sammuivat

Yrityksemme voitti Kasvu Open finaalin vuonna 2014 start-again ryhmässä. Kaikkien päivien jälkeen kädessämme oli valtakunnallinen palkinto kaikkine oppeineen ja neuvoineen. 

Kuva: Kasvu Open
Nyt tuntui siltä, että liiketoimintamme oli varmasti läpivalaistu joka nurkasta ja tuotteidemme potentiaali markkinoilla on selvä. Koko optimismi sai liikkeelle valtiollisia vieraitakin, joka on ehdottoman hyvää koko liiketoimintamme maineelle. 

Nyt kun aikaa on kulunut reilun vuoden verran, olemme kehittäneet ja luoneet malleja millä lunastamme palkinnon maineen. 

Monesti keskustelu kääntyy myyntiin, myynnin osaamiseen ja myynnin johtamiseen. Se kyyninen väite, että suomalaiset eivät osaa myydä pitää nyt murtaa. Mitä se myynti meidän tapauksessa on? 
Sitä ei voi kopioida keneltäkään vaan se pitää luoda ihan itse.

Kun olemme tavanneet asiakkaita ja asiantuntijoita olemme huomanneet, että asiakas vaatii tuotteestamme osaltaan hyvinkin syvällistä tietoa mikä meiltä suomalaiselta insinöörikansalta onnistuu kohtuullisen hyvin. Tämän lisäksi asiakas haluaa selvittää tuotteemme soveltuvuuden juuri heidän prosesseihinsa. Tämä vaatimus nostaa rimaa myynnin tekemisessä kokonaisuudessaan. 

Ensiksi pitää tuntea asiakkaamme paikallinen toiminta ja heidän prosessinsa, oli asiakas sitten Australiassa, Sudanissa tai vaikka Kanadassa. Asiakkaan toimintaympäristöstä ja toiminnoista pitää saada tarvittavat tiedot, jotta myynti on kokonaisuudessaan mahdollista.

Nyt myynnissä ei olekaan kysymys vain pelkästään myyjien kontakteista ja myynnin johtamisesta vaan koko meidän tiimin työskentelystä myynnin ja etenkin asiakkaan eteen. Useat hankkeet vaativat suuria panostuksia koko meidän henkilöstöltä vaikka lopputuloksesta ei ole takuita. Myynnin paineet näkyvät meillä siis aina koko ketjussa, koska asiakas etsii ratkaisua eikä pelkästään teknistä tuotetta.

Jos nyt tästä meidän tarinasta jotain neuvoja voi antaa seuraaville Kasvu-Open menestyjille ja muillekin PK-sektorin kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille, niin miettikää mikä on asiakkaalle oleellista tuotteessanne. Myykää niitä ja luokaa myynti- ja tuotetukimateriaalit sen mukaan. Jos asiakkaalle myydään vain tuotteen suvereeneja etuja, niin se ei vakuuta kuin rohkeimmat asiakkaat, mutta jos saat myytyä tuotteistetun toimintakonseptin samoilla eduilla ja sopeutettua sen asiakkaan prosesseihin ei asiakkaalla ole montaa mahdollisuutta kieltäytyä kaupasta. Kyseinen lause on helppo kirjoittaa, mutta se vaatii pienessä yrityksessä kumminkin aina koko tiimin onnistumista, jotta saadaan tuloksia aikaan.

Tähän me uskotaan ja tältä pohjalta rakennetaan meidän kasvua. Toivottavasti saadaan mahdollisimman monen asiakkaan prosesseista kiinni myös tänä vuonna.










Tomi Korhonen
Toimitusjohtaja, Sleipner Finland Oy
tk(at)sleipner.fi 
Executive MBA -opiskelija
EMBA Menestyksen Strategiat 2015-2016 -ohjelman osallistuja

perjantai 12. helmikuuta 2016

Asiakaskäyttäytymisen arvaamattomuus

Olen tullut tekemään tänne vakuutuksia

Kova ääni kuului jo kauas. "Teillä ei ole täällä asiakaspalvelua ollenkaan. Mitä tämä oikein tarkoittaa?"

Huomioni kiinnittyi finanssialan yrityksemme tornitalon ala-aulassa harmiaan äänekkäästi purkavaan toppatakkiseen rouvaan. Asiakas. Olin kiirehtimässä lounastapaamiseen ulos talosta.

 "Minä olen tänne varta vasten kävellyt tekemään vakuutuksia." Pipon alla ryppyiset kasvot olivat mieliharmista punaiset.

Aula oli täynnä väkeä, omia ja vieraita. Odottamassa jotain, menossa lounaalle, tulossa tapaamiseen. Ehkä joku muukin etsi asiakaspalvelua. Aika ikään kuin hidastui tai jopa pysähtyi, kun me kaikki seisahduimme kuulemaan palvelukanavapettymystään purkavaa asiakasta. Hämmentävä tilanne ns. kerrosteoreetikolle, joka ei arkipäivän eläviä liveasiakkaita juuri koskaan eikä ainakaan aikatauluttamatta kohtaa. Niin minä kuin luultavasti moni muu talon omasta väestä odotti, että jostain pyrähtäisi joku muu, joka ottaisi ohjat käsiinsä ja korjaisi tilanteen.
















Joku muu?

Tajusin onneksi mennä lähemmäs ja kysyä, voinko auttaa. Ja sain napattua vanhan rouvan pyöröovien imusta syrjemmälle. Hetken hän vielä purki kiukkuaan. "Miksi te olette olemassa, jos teillä ei ole asiakaspalvelua?"

Niin. Miksi me olemme olemassa? Kysymys on niin relevantti. Pysäyttävä.

Ihan häntä vartenhan me. Mehän kerromme kaikenlaisissa julkaisuissa ja yhteyksissä olevamme juuri sitä varten, että hoidamme hänen elämänturvansa kuntoon, kun tarve on.

Asiakkaan valitsemassa kanavassa

En edes tiedä, halusiko hän vakuuttaa talven Kanarian reissun vai oliko hänellä kenties isompi turvan tarve. Yhtä kaikki. Hän oli tullut meille ja parasta mitä meillä oli siinä kohdassa tarjota, oli huomaamaton Asiakaspalvelu ajanvarauksella -kyltti ovessa ja vahtimestarin opastus lähimpään palvelevaan pisteeseen kaukana toisessa kaupunginosassa.  

Ei siis ihan lähellä. Eikä kauhean helposti. Näin siinä sieluni silmillä rouvan seikkailemassa lähiliikenteen bussilla kohti remontin takia väliaikaistilassa olevaa toista toimistoa.

Ei hyvä. Vaikka tapahtuikin asiakkaan valitsemassa kanavassa. Se vaan välillä johtaa vähän konstikkaisiin tilanteisiin. Aulan vahtimestari tarjosi hänelle toista toimipistettä ja minä siinä ehdotin, että joku voisi hänelle soittaa. Kumman vain hän nyt haluaisi. Koska asia ei ollut juuri sen nimenomaisen tunnin asia, sovimme, että etsisin hänelle henkilön, joka soittaisi.

Naputtelin nimen ja numeron ainoaa käsillä olevaan muistiinpanovälineeseen kännykkään ja rukoilin mielessäni, ettei se katoaisi bittiavaruudessa. Asiakas katosi rauhoittuneena joulukuiseen Espooseen.

”Asiakkaan pitää tajuta, miten asiat täällä tehdään”

Ällistyttävän monet palvelualan yritykset toimivat samanlaisten periaatteiden mukaan, toteaa Alf Rehn kirjassaan Vaaralliset ideat, toisenlainen kirja luovuudesta (2012). Asiakkaan odotetaan käyttäytyvän ihmisiksi, suunnittelevan asiat etukäteen ja virka-aikaan sekä lähestyvän meitä meidän tarjoamassamme kanavassa. Ei siis tulla tupsahtavan villapipossa ilman ajanvarausta konttorille, johon emme ole palvelua järjestäneet. Asiakkaan päähän ei saa juolahtaa, että asioita voi tehdä aivan miten tahansa, Rehn tykittää. Vaikkei tämä rouva nyt sen vaarallisemmasta haaveillut kuin vakuutuskaupoista ja vaikkei tarpeen tyydyttämiseksi kovin suurta luovuutta tarvittu.

Asiakkaan kohtaamisen malli kohtaa arjen

Eihän se asian jatkokaan mennyt niin kuin me asiakkaan kohtaamisen mallin prosessikuvauksessa maalaamme. Rehellisyyden nimissä kilautin kaverille. Joka siten kilautti toiselle, joka asian lopulta sai maaliin. Mutta - senhän te tiedätte. Ellei vastaus tule sermin takaa vieruskaverilta, kyllä sen yleensä Lyncistä löytää. Intran yhteystietolistat ja sarjanumeroiden listat ovat uutterampia kanssatyöskentelijöitä varten laadittuja.

Arkikokemukseni perusteella olen onneksi aina voinut olla ihan varma siitä, että asiakkaan kaikenlaisten asioiden haltijaksi on meillä löytynyt asiakaspalvelun ammattilainen. Ja aika monta kertaa meidän luovuuden asiakaspalveluammattilaiset ovat tuotteen asiakkaan tarpeisiin taikoneet. Ja tämä onkin se jutun juoni myös Rehnin mielestä. Enemmän luovuutta tarvitaan nimenomaan täytäntöönpanovaiheessa, ei niinkään tuotekehityksessä.















Tartutaan hetkeen (ja asiakkaaseen?)

Tiedän, että asiakaspalvelun ammattilaisille kaikki tämä on arkipäivää. Asiakkaita napataan kiinni tiskeillä ja ovissa ja hoidetaan asia kuntoon. Kuunnellaan. Ammattitaidolla. Eikä niin pientä asiakkaan asiaa olekaan, ettei sitä kannata hoitaa kunnolla.

Minulle tapahtuma oli poikkeama arjesta. Siitä, jossa kuljetaan kokouksesta toiseen ja kohdataan asiakkaita korkeintaan puhelimessa, yleensä ennakolta suunniteltuina aikoina ja usein hiukan käsikirjoitetuissa formaateissa. Nyt pääsin nappaamaan kiinni hetkestä ja auttamaan asiakkaan askeleen verran kohti elämänsä turvaamista. Kokeilemaan sitä, miltä asiakkaasta oikeasti tuntuu ja tarjoamaan sitä, mitä hän oli tullut hakemaan. Hieman varioituna, mutta kumminkin. Taisin olla vähän luova.

Rehnin kirjassa mainitaan esimerkkinä General Motorsin hanke, jossa autosuunnittelijat ja insinöörit pukeutuivat naistenvaatteisiin. Yrittäessään astua valmistamiinsa autoihin hame yllään tai yrittäessään nousta niistä korkokengät jalassa, he havaitsivat, millaisina asiakkaat oikeasti kokivat heidän valmistamansa autot. Se oli epämukavaa, mutta juuri siksi se kirvoitti aidosti uusia ajattelutapoja ja haastoi organisaation ymmärtämään luovuutta.

Koska sitä varten me olemme

Asiakaskohtaaminen ja toimeenpano on meidän kaikkien juttu. Toimenkuvasta riippumatta. Monen tuhannen ihmisen tornitaloissa se vain on niin, että moni kohtaa arjessa kollegoita, jopa kilpailijoita, enemmän kuin asiakkaita. Menemällä asiakaspalveluun paikan päälle – kohtamaan, kuulemaan ja katsomaan, voimme hetkeksi asettua ainakin ajatuksen tasolla asiakkaan huteriin korkokenkiin ja taas ymmärtää asiakkaan maailmaa astetta paremmin. Miksi emme kuuntelisi asiakkaita enemmän, Rehn yllyttää.  

Varsinkin siis meidän, jotka teemme työtä asiakkaiden hyväksi välillisesti, kannattaa vähän väliä pysähtyä arvioimaan, onko tämä mitä juuri nyt teen sitä elämänturvatyötä. Onko se?


Koska sitä varten me olemme. 















Heli Vuori
Palvelujohtaja, LähiTapiola
Executive MBA -opiskelija
EMBA Menestyksen Strategiat 2015-2016 -ohjelman osallistuja

perjantai 5. helmikuuta 2016

Kaikki täydellistä yrityksen kasvun tiellä?

Vaikuttaako kaikki täydelliseltä? Asiakkaat näyttävät ostavan tai ainakin tuntuvat olevan kovasti kiinnostuneita, yritys kasvaa tai ainakin suunnitelmia, jopa strategioita on paljon, tulostakin tuntuisi tulevan tai ainakin kaupat on yhä isompia, ja muutenkin kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä. Ei ihme, että kaikki näyttää hyvältä, jopa täydelliseltä. Ei kukaan ainakaan paljaalla silmällä huomaa, että jotain puuttuisi tai jotain merkittäviä mahdollisuuksia olisi jäämässä käyttämättä.

Ihminen tyypillisesti tottuu olosuhteisiinsa ja alamme yhdessäkin nähdä asiat vähän samalla tavalla. Ajatuksia herättävä tarina tähän näkemisen, sanoisinko strategisen näkemisen maailmaan, tulee ikuisesta Italiasta. Aikanaan ajateltiin että täydelliseen maailmaan kuuluvat tietysti myös täydelliset taivaankappaleet, rypyttömät, pyöreät ja virheettömät pallukat, jotka kiertävät ympärillämme. Ja siltähän ne suurin piirtein paljaalla silmällä katsottuna näyttivätkin, taivaallisilta taivaankappaleilta.


Mutta sitten Galileo Galilei otti käyttöönsä uudenlaisen katsomisen välineen, kaukoputken, ja suuntasi sen taivaalle. Taivaankappaleet olivatkin ihan muunlaisia kuin niiden kaikkien mielestä olisi pitänyt olla, näkyi jopa pilkkuja ja kraatereita. Kaikki ei ollutkaan täydellistä, ei ainakaan sillä tavalla täydellistä kuin oli opittu ajattelemaan.

Arvattavasti katsoja kohtasi kaksi visaista pulmaa:
a. Uskaltaako sitä ihan oikeasti katsoa mitä näkyy?  
b. Uskaltaakohan siitä puhua muille mitä oikein näkee?

Hypätään nopeasti takaisin tähän päivään ja yrityksen kasvun johtamisen haasteisiin.
Tiivistän lyhyen tarinan virittämänä kolme ajatusta jokaiselle Kasvun johtajalle pohdittavaksi.

1. Jos ei olekaan täydellistä

Harvoin, jos koskaan mikään on täydellistä. Haasteita kohdatessaan johtaja/yrittäjä voi kuitenkin valita tapansa suhtautua. Voihan sitä pettyä ja suuttua, mutta onko siinä järkeä, kannattaako se? Ehkä paikallaan onkin arvostaa hankittua osaamista sekä kokemusta ja suunnata viisastuneena eteenpäin. Eikö itsensä johtamisen yksi avainkohta olekin kyky päättää kuinka asioihin suhtautuu. Ei suuttua, vaan päättää suuttuuko. Ja jos ei ole järkeä suuttua, niin ei suutu.  Tässä kohtaa voi varmaan sanoa, että oman tulkinnan valinta on teoriassa (periaatteellisella tasolla) helppoa mutta käytännössä tosi, tosi vaativaa - samalla  olennaisen tärkeää.


2. Työkalujen merkitys

Väistämättä on myös niin, että kaikkea ei näe paljaalla silmällä, tarvitaan työkaluja. Strategisen yrityksen kasvun johtamisen näkökulmasta työkaluja ovat erilaiset viitekehykset, vaikkapa Porterin, Mintzbergin, Hamelin ajatukset, Sinisen meren ajattelumallit, Must-win-battle jäsennykset  ja monet muut. Niiden kautta voi nähdä asiat tarkemmin ja jäsentyneemmin kuin paljaalla silmällä. Erikoisen tärkeää on uusien mahdollisuuksien ja näköalojen tunnistaminen, semmoisen näkeminen, joka ei paljaalla silmällä näkynyt.

Kokemus EMBA ohjelmien parissa on opettanut, että viitekehysten maailmassa vaativaa ei ole niinkään viitekehysten haltuunotto ja opetteleminen sinänsä vaan ennemminkin niiden väkevä soveltaminen jokaisen omassa toimintaympäristössä. Strategisen toiminnan maailmassa huippuosaamista on tietysti uuden kaukoputken (viitekehyksen) rakentaminen ja kirjan kirjoittaminen, mutta samoin huippuosaamista on kyky ja rohkeus katsoa omaa todellisuutta ja pistää taitavasti toimeksi sen perusteella mitä näkyy.


 Saavuta osaamisesi huippu EMBA:n avulla




3 Puhumisen probleema

Entäpä se muille puhumisen probleema, uskaltaako näkemästään kertoa? Mistä ei voi puhua siitä on vaiettava sanoi filosofi Wittgenstein. Hänen pointtinsa tosin liittyi siihen, että ovatko  sanat ihan varmasti yksiselitteisesti ymmärrettävissä. Monille peruna on selvästi peruna ja siksi niin sanana kuin myös muusin lähteenä ihan kelpo juttu, mutta sen sijaan vaikkapa sana ”strategia” on toiselle toista ja toiselle ihan muuta. 

Wittgenstein nimittäin myös sanoi, että kielemme rajat ovat maailmamme rajat. Niinpä jollekulle meistä tuo sana strategia saattaa rajata melko pienen piirin asioita. Sen sijaan jollekin toiselle strategia sanan piiri on laaja ja syvä ja sanan valokeilassa on asiakastietämystä, oman toiminnan syvällistä tuntemusta, oivaltavaa markkinatilanteen hallintaa ja jopa kaukoviisautta - eteenpäin katsomisen jaloa taitoa ja siitä nousevia päteviä päätöksiä ja valintoja.

Olennaista puhumisen probleemassa on kuitenkin se vinha juttu, että puhe itselle ei ole homman ydin. Johtamisen näkökulmasta ei oikein riitä, jos itse puhuu ja itse kuuntelee, vaikka olisikin itsensä kanssa pitkälti samaa mieltä. Pitää pystyä puhumaan toiselle, toisille. Ja vielä paljon parempi strategisen johtamisen näkökulmasta olisi jos paikalla ei olisikaan aktiivinen puhuja ja joitakin vähemmän tai enemmän innokkaita kuulijoita; parempi olisi, jos paikalla olisi aktiivisia osaajia, jotka puhuisivat ja ajattelisivat yhdessä.

Toivotan kaikille menestyksellistä matkaa yrityksen kasvun polulla. Arvelen, että matkaan liittyy itsensä johtamisen jaloja haasteita sekä mielenkiintoisia yhdessä tekemisen ja ajattelemisen paikkoja. Monissa tilanteissa sopivista työkaluistakin on varmasti hyötyä. Itse asiassa muuten, on varmaan ihan meille kaikille onneksi, että kaikki ei olekaan (vielä) täydellistä, silloin olisi kai kaikki työt tehty.


Onnea matkaan tässä todellisessa maailmassa!



ari.manninen(at)jyu.fi