perjantai 4. marraskuuta 2011

Maailman vaikuttavin yliopisto - Jyväskylän yliopisto

Sain kunnian virittää ajattelua Kauppakorkeakoulun strategiapäivässä. Pyysin läsnäolijat seuraavaan ajatuskokeeseen ja tämän blogin kautta pyydän myös Sinut mukaan. Ja tarina alkaa...

Maailman myllerrys ei lähitulevaisuudessa helpotu, vaan päinvastoin erityisesti eurooppalaiset yhteiskunnat kohtaavat eri tavoin yhä voimistuvan globaalin kilpailun. Tässä tilanteessa BBC kiinnostuu yliopistojen vaikuttavuudesta, koska yliopistojen merkitystä alueen menestystekijänä pidetään tärkeänä.



Ajatellaanpa, että BBC:n huolellisen esivalinnan kautta Jyväskylän yliopisto (JY) on yksi niistä organisaatioista, joita BBC päättää tutkia tarkemmin. Kolmen vuoden päästä tästä hetkestä olet tilanteessa, jossa BBC:n huikeasta henkilökunnasta joko Tim Willcox tai Zainab Badawi haastattelee Sinua. Mitä kerrot? Mitkä ovat ne argumentit, joilla Jyväskylän yliopisto voi kisata ja pärjätä maailman vaikuttavimman yliopiston arvosta?

 
Siinäpä kysymys ja haastan Sinua etsimään oman vastauksesi. Tarjoan blogin lopussa alustavia omia ajatuksiani, mutta ensin haluan sanoa muutaman seikan, jotka mielestäni ovat aivan keskeisiä kun omaa vastaustasi rakennat.

Ensinnäkin ei ole olemassa kiinteä mallia siitä mitä vaikuttavuus tässä yhteydessä tarkoittaa. Tärkeä ajatustehtävä on tunnistaa mihin JY pyrkii. Mikä on se tarina, joka on merkittävä alueella, joka vakuuttaa eri toimijat ja meidät itsemme ja joka tässä ajatuskokeessa puhuttelee myös erityisen pätevää ulkopuolista tahoa, tässä kuvitteellisesti BBC.

 
Toiseksi vaikuttavuus on varmasti kytköksissä tutkimukseen ja opetukseen ja tieteen globaaliin luonteeseen. Yliopisto, joka maailman myllerryksessä on alueellaan vaikuttavin, on varmasti relevanttien tutkimusten ja erityisen pätevän opetuksen tyyssija.

Kolmanneksi me itse päätämme mitä tässä tarkoitamme alueella ja alueen vaikuttavuudella. Mukana on varmasti Jyväskylä, Keski-Suomi, Suomi, Eurooppa ja maailmanlaajuinen ulottuvuus. Varmaan ulottuvuudet kaikki ovat läsnä, mutta kuinka maailman vaikuttavin JY asetelman rakentaa, mitä teemme ja mihin pyrimme milläkin tasolla, niin siinä on miettimistä ja tekemistä.

Tässä Sinulle tiiviisti elementit miettiä omaa vastaustasi BBC:n toimittajalle. Varmaan tämä ajatuskoe on puhutteleva JY:n toimijoille, mutta miksei myös kaikille JY:n kumppaneille ja sidosryhmille. Nimittäin, jotta maailman vaikuttavimman yliopiston arvon saamme niin yhteispelin ja yhteisen ajattelun ja kehittelyn eri tahojen kanssa tulee varmasti olla maailmanluokkaa ja vähän yli.

 

Tässä kohtaa ei ole hirveän oleellista kuinka hahmotan oman mahdollisen vastaukseni BBC:n toimittajalle. Paljon tärkeämpää on saada aikaan pohdintaa ja yhteistä tekemistä, jonka kautta niin ajattelu kuin tekeminenkin kehittyy. Kuitenkin ehkäpä vaikka eräänlaiseksi viitepisteeksi puristan tämän hetkisen järkeni kautta kolme kohtaa, jotka kolme vuoden päästä ottaisin esille ja joille silloin olisi vielä enemmän perustaa  reaalimaailmassa kuin nyt.

Esitykseni kohdat olisivat:
1. JY:llä on selkeä tuotteiden ja palvelujen tarjooma, jota koko ajan kehitetään toiminnassa eri tahojen kanssa. Kyky oppia toiminnassa on erinomaista ja oppia jaetaan laajasti niin JY:n sisällä kuin kaikkien toimijoiden kesken erilaisten modernien välineiden kautta.


2.  JY:n tarjooma on upeasti esillä sekä tiedekunta- että laitoskohtaisesti. Erityistä on kuitenkin JY:n kyky koota yliopiston koko osaamisesta uutta merkittävää tarjoomaa entisille ja uusille yhteistyökumppaneille. JY luo aktiivisesti uutta yhdessä kumppaneittensa kanssa.

3. Elinikäisen oppimisen ajatus muuttuu koko ajan yhä enemmän toiminnaksi. Valmistuneet opiskelijat ovat tiiviissä yhteistyössä koti yliopistonsa kanssa mitä erilaisimmissa tehtävissä. Alumnit ja heidän organisaationsa ovat aidosti osa yliopistoyhteisöä ja tämä luo vahvaa pohjaa relevantille tutkimukselle, vaikuttavalle opetukselle ja myös alumnien ja JY:n henkilöstön jatkuvalle osaamisen ja toimintakyvyn kehittymiselle.

Millaisesta JY:n tarinasta tehdään yhdessä totta?


 
Ari Manninen
Johtaja, Avance-johtamiskoulutus

3 kommenttia:

  1. Good insight from you, Ari - to stimulate discussions. As we know, we need a 'dream' to go far and succeed..

    VastaaPoista
  2. Vaikuttavuuden mittariksi pitää ottaa myös se, kuinka hyvin yliopisto onnistuu sijoittamaan valmistuneita opiskelijoita työelämään ja työelämän tarpeisiin. Olen valmistunut JYU:n yhteiskuntatieteellisestä jo yhdeksän vuotta sitten. Itselläni on käynyt tuuria, koska olen ollut lähes koko tämän ajan työelämässä enkä ole ollut pitkiä aikoja kortistossa niin kuin moni muu yhteiskuntatieteilijä on. Työelämään en saanut yliopistosta juuri mitään eväitä, eväät on pitänyt itse hankkia ja opiskella kantapäänkin kautta. Opiskeluaikana ei juurikaan ollut/tarjottu opiskelun ja työelämän välille. Tiedekunta nukkui ruususen unta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Yliopistolla pitää olla "tulosvastuu" opiskelijoistaan. Yliopistolle rahat valmistuneista opiskelijoista vasta sitten, kun valmistunut on työllistynyt työelämään tai sijoittunut jonnekin jotenkin järkevästi, muualle kuin kortistoon. Tämän luulisi motivoivan yliopistoa kehittämään toimintaansa laajan tarjooman lisäksi oikeasti työelämän tarpeita vastaavaksi toimijaksi.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista.
    Vastaan Anonyymille - teksti 24.11. Erittäin hyvä kommentti, otan kolme näkökulmaa.
    1) Yliopostin ja yhteiskunnan (ml. eri organisaatiot, ja vuorovaikutus kaikkinensa) tapahtuu paljon, mutta emme vielä osaa tehdä toimintaa näkyväksi. Edes täällä yliopiston sisälle en tiedä tarpeeksi - tässä on tekemistä, toiminnan näkyväksi saattamisessa. Uusi teknologia pitää osata ottaa yhä paremmin käyttöön.
    2) Suomalaisilla ja ylipäätänsä eurooppalaisilla yhteiskunnilla on kyllä haasteelliset ajat ja juuri tuo työttömyys ja nuorten työttömyys on kansallinen hätätila eri puolilla. Meillä on ankaraa ja vaikkapa Espanjan tiedot aivan hirmuisen rajuja.
    Niinpä tarvitaan varmasti paljon uutta, yksi uusi asia voi olla ihan uudenlainen vuorovaikutuksen taso eri toimijoiden kesken. Voisimme puhua entistä vuorovaikutteisemmasta ekosysteemistä. Tässä on haaste ja nimenomaan iso mahdollisuus yliopistolle mutta myös kaikille muille organisaatioille ja jokaiselle meistä.
    3. Kovasti luomme myös uutta. Juuri nyt itseä puhuttelee kovasti mahdollisuus rakentaa case kurssia, jossa opiskelijat omien vahvuuksiensa kautta rakentavat eri organisaatioiden toimintaa analysoivia ja kehittäviä caseja. Tähän on kiinnostusta eri tiedekunnissa - hieno juttu. Uskon, että vuoden päästä tässäkin on paljon uutta toimintaa, uutta osaamista ja entistä toimivamman ekosysteemin alkua.

    VastaaPoista