maanantai 18. maaliskuuta 2024

Tosi elämä ja EMBA tutkimuksen empiria

EMBA-opiskelijoilla on tilanne päällä, on organisaatio johdettavana ja kehitettävänä. Tässä asetelmassa tutkimuksen tekeminen on oma erityinen asetelmansa. Monien EMBA-opiskelijoiden kohdalla tutkimus on oman organisaation strateginen kehittämishanke.

Yleisestikin yksi osa tutkimusta on empiria, se aineisto, jonka pohjalta maailmasta, organisaatioista ja ihmisestä osataan sanoa tutkimuksen lopussa enemmän kuin alussa. EMBA-tutkimuksessa aineisto tulee tyypillisesti tekijän omasta kokemusmaailmasta. Joskus painottuu oma eletty elämä ja johtamis- ja kehittämiskokemukset. Joskus painottuu pyrkimys ymmärtää syvemmin ja monipuolisemmin oman organisaation toimijoita, asiakkaita tai vaikka yhteistyökumppaneita. Usein menetelmänä ovat eri tyyppiset haastattelut, tilanteisiin osallistumiset ja jopa tutkimuksen kannalta mielenkiintoisten tilanteiden rakentamiset tukimusta varten. Myös tekeminen, muutoksen johtaminen ja muutosdynamiikan analysointi on usein mukana empirisessä työskentelyssä.

Tätä erityistä empiiristä asetelmaa aloin jälleen kerran miettimään kun valmistaudun 18.3.2024 EMBA tutkimusseminaariin, jossa EMBA-töiden tekijät esittelevät tutkimustensa tämän hetkisiä tilanteita ja töistä käydään yhteistä keskustelua. Usein tärkeä pohdinnan kohde on tarkka ja todellisia etenemisen mahdollisuuksia avaava tutkimustehtävä, mutta myös töiden empiirinen osuus on usein ideoinnin kohteena.

Tällä kertaa uudeksi erityiseksi elementiksi pohdintaan nousi tosi elämä ja empiria. Kuten sanottu, EMBA-opiskelijoilla on tyypillisesti strateginen kehittäminen tutkimisen kohteena ja siten tiukka ankkurointi todellisuuteen ja sen muuttamiseen. Usein kuitenkin tutkimukseen liittyvä empiria luodaan jossain määrin erikseen. Esimerkiksi valitaan tutkimuksen kannalta keskeisiä henkilöitä vaikkapa haastateltaviksi. Joskus taas rakennetaan vaikka jokin ideointipalaveri tai innovointitilaisuus, jossa samalla työstetään empiriaa tutkimusta varten. Nämä kaikki ovat erinomaisia tapoja rakentaa tutkimuksen empiriaa.

Kuitenkin joskus EMBA-tutkimuksissa empiria voi tulla suoraan tosi elämän tilanteista, niistä tilanteista, joissa strategiaa tehdään ja viedään käytäntöön. Tämä on mahdollista, koska EMBA-opiskelijan rooli organisaatiossa on päätöksentekijän ja kehittäjän rooli. Tuo rooli ja sitä kautta ainutlaatuinen mahdollisuus olla täysin mukana tosi elämän tilanteissa voi olla yksi EMBA-tutkimuksen erityinen vahvuus ja oikeastaan myös erottumistekijä suhteessa moneen muuhun tutkimukseen.

Tämän blogin tarkoitus on virittää miettimään oman tutkimuksen, erityisesti EMBA-tutkimuksen empiiristä asetelmaa ja siihen liittyvää metodia. Yksi seikka kuinka EMBA-tutkimus eroaa muusta strategisesta kehittämisestä on tekijän huolellinen ja monipuolinen tutkimusasetelman ja myös valitun tutkimusmenetelmän pohdinta ja avoin arviointi. Tuo pohdinta on analysointia omasta tekemisestä tutkimuksena, jossa luodaan tietyn tunnistetun ja itse kootun empirian kautta uutta ymmärrystä, ideoidaan erilaisia etenemisen vaihtoehtoja ja myös rakennetaan uutta tekemisen perustaa.

Niinpä EMBA-tutkimuksessa on paikallaan tarkan tutkimustehtävän lisäksi myös paneutua siihen kuinka uutta ja syvempää ymmärrystä haetaan. Voi kysyä, mikä on omassa tutkimuksessa viisastumisen perusta. Tällöin tullaan vahvasti myös empirian ja metodin pohdintaan. Tässä kohtaa ei taida vielä edes tämän ajan tekoäly (tilanne maaliskuu 2024) auttaa, vaan tarvitaan todelle huolellista tutkijan ja strategisen kehittäjän omaa ajattelua siinä erityisessä tilanteessa, jossa hän toimii. Millaista empiriaa voin käyttää, millainen empiria on tutkimustehtäväni kannalta kaikkein merkityksellisintä, millainen empiria ja sen kanssa työskentely vie parhaalla mahdollisella tavalla tekemisen suuntaan ja auttaa organisaatiota kehittymään?

Uskoisin, että näihin empiria- ja menetelmäpohdintoihin voi hyvin liittyä myös pohdinta siitä, että voisiko EMBA-työni empiria tulla suoraan tosi elämän tilanteista. Tutkimuksissa on aina tärkeää kyky olla tietoinen siitä mitä tekee ja kyky löytää eri vaihtoehtoja sekä kyky valita perustellen minkä viisastumisen vaihtoehdon valitsee. Tätä kykyä tarvitaan erityisesti tutkimuksen empiirisen asetelman tunnistamisessa, empirian keräämisessä ja kuvaamisessa sekä tätä kaikkea arvioivan oman menetelmän eli metodin pohtimisessa. Samalla EMBA työn tekijän on hyvä tunnistaa, että jo empirian kokoamiseen liittyvä tekeminen omalta osaltaan vaikuttaa siihen millaisia vaikutuksia koko tutkimushankkeella tulee olemaan.

Kokemuksesta tiedän, että EMBA tutkimukset ovat vaikuttavia luettavia ja niiden kautta organisaatioiden strategista kehittämistä viedään vahvasti  eteenpäin. Toisin sanoen EMBA töiden ansiosta tosi elämässä tapahtuu. Tämä blogin kysymys kuuluu, että kuinka tosi elämän on syytä ja mahdollista olla mukana jo tutkimuksen empiriassa ja miten tällainen tosi elämän elementti on tutkimuksessa järkevä rakentaa? 

Tämä kysymys jokaiselle harkittavaksi, organisaatiot ja strategisen kehittämisen asetelmat ovat eri organisaatioissa erilaisia. EMBA-työn tekijällä on tutkijan vapaus, etsiä ja löytää ratkaisu, joka vie ymmärrystä tutkimustehtävän kysymyksen suunnassa syvemmäksi ja samalla luo organisaation strategiselle tekemiselle ja kehittämiselle vahvaa perustaa. 

Toivotan ajatuksen lentoa, uusien näköalojen löytämistä ja parasta menestystä kehittämistyöhön.






Ari Manninen

johtaja, JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi



JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

maanantai 8. tammikuuta 2024

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Koko Suomen EMBA rakentuu laajan yhteistyön kautta. Alkanut vuosi 2024 on erityinen, olemme saaneet kulkea 40 vuotta Menestyksen polkuja. On kiitoksen aika, on aika katsoa mistä elementeistä yhteistyö on rakentunut ja luonnollisesti on aika katsoa eteenpäin.

Koko Suomen EMBA ei olisi totta eikä mahdollinen ilman päteviä osallistujia eri puolilta Suomea, eri organisaatioista. Kiitos luottamuksesta EMBA-opiskelijat ja arvoisat alumnit. EMBA-opinnoissa verkostot, yhdessä oppiminen on ihan olennaista. On ollut hienoa nähdä, kuinka omalla osaamisellanne ja kokemuksellanne jatkuvasti tuotte seminaareihin ja eri oppimispolkujen tilanteisiin ajankohtaista sisältöä, vahvaa näkemyksellisyyttä ja johtamisen todellisuutta. Jakamalla viisaus vahvistuu.


Koko Suomen EMBA ei nousisi kunnolla siivilleen, mikäli emme saisi mukaan maan parhaita osaajia johtamisen ja strategiamaailman eri osa-alueilta ja eri organisaatioista. On koko Suomen kannalta hienoa, että eri alojen osaajat tulevat innolla kohtaamaan päteviä johtajia ja asiantuntijoita koulutusohjelmissa. Noissa tilanteissa luennoitsijoiden kohtaama vaatimustaso on kova ja todellista asiantuntemusta testataan. Samalla tilaisuudet ovat erinomaisia paikkoja hioa ja edelleen kehittää omaa osaamista sekä luoda todellista teorian ja käytännön vuoropuhelua.

Koko Suomen EMBA kokoontuu seminaareihin eri puolilla Suomea ja omasta sekä meidän kaikkien yliopistolaisten puolesta kiitän kaikkia huippuasiantuntijoita erinomaisesta yhteistyöstä. Ette arvaakaan kuinka tärkeää ja iloista on nähdä teidät aamulla seminaarisalissa energisinä ja innostuneina virittymässä päivän teemaan.

40 vuotta vaikuttavaa johtamiskoulutusta

Koko Suomen EMBA tarvitsee myös vahvat juuret. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tausta on erinomainen pohja ponnistaa, sillä vaikuttavuudesta eli aidosta osaamisen kehittämisestä on EMBA-ohjelmassa kyse. Yliopisto on myös ihmisiä, energisoivia innostajia ja kannustajia. Muistan esimerkiksi, kuinka 1990-luvulla erästä tilaisuutta varten kävimme rehtori Aino Sallisen puheilla. Silloin muuten rehtoraatti oli meidän upean vanhan kampuksen rakennuksessa T. Tuolloin rehtori Sallinen kuunteli suunnitelmamme ja sanoi suurin piirtein seuraavasti:”olette kuin huippu-urheilijoita, jotka virittyvät tilaisuuteen”. Hän tavoitti jotain oleellista, oppimispolun varrella eri tilaisuudet ovat meille tärkeitä, teemme kaikkemme vaikuttavuuden rakentumiseksi – huumoria unohtamatta.

Koko Suomen EMBA-ohjelmaa ei olisi ilman yliopiston johtamiskoulutusyksikön tekijöitä. Yksikössä olleet ja yksikössä olevat ovat nämä Menestyksen polut rakentaneet. Jokaiselle organisaatiolle voidaan esittää totuus: asiakkaat maksavat palkkanne. Se on totta, mutta totuuden pohjalla on toinen yhtä tärkeä totuus - jotkut luovat sen toiminnan, joka on asiakkaille arvokasta. Monimutkaisessa maailmassa on vaikea tietää montaakaan asiaa varmaksi. Kuitenkin kun keneltä tahansa Avance-johtamiskoulutuksessa kysytään, miten tuo JYU EMBA ohjelma on rakentunut, niin oikea vastaus jokaisen kohdalla on: me sen olemme tehneet. 

Kiitos koko EMBA verkostolle ja jokaiselle avaintoimijalle erinomaisesta ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jatketaan täyttä vauhtia vuonna 2024 ja siitä eteenpäin kohti uusia juhlavuosia ja uusia Menestyksen polkuja. 

Juhlavuosi 40 v. täynnä tapahtumia ja uutuusohjelmia

Juhlavuosi 2024 onkin täynnä tapahtumia ja tapahtumien kirjo täydentyy vuoden mittaan. Aina keskeistä ovat EMBA-koulutusohjelmat, jotka uusiutuvat jatkuvasti ja samalla myös täysin uusia ohjelmia syntyy maailman muuttuessa.

EMBA-koulutusohjelmien kokonaisuudessa tärkeä uutuusohjelma on nyt kolmatta kertaa keväällä toteutettava Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen. Keväälle ajoittuvat myös Terveydenhuollon johtaminen ja Asiakkuuksien ja myynnin johtaminen sekä tammikuun lopulla alkava Muutosjohtaminen. Ajankohtainen uutuusohjelma on myös syksylle ajoittuva Strateginen yritysvastuu.

Samalla kaikki ohjelmat uudistuvat koko ajan ja erityisen isosti syksyllä toteutettava Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa. Yksi erityisesti alumneja kiinnostava uutuus on varmaan International study trip, opintomatka suuntautuu Islantiin kesäkuussa 2024.

Juhlavuosi 2024 tuo myös mukanaan tapahtumia, joihin toivomme mukaan niin arvoisia alumneja ja nykyisiä EMBA-opiskelijoita kuin myös EMBA-polkua suunnittelevia. Verkossa tapahtumat lähtevät liikkeelle JYU EMBA-webinaareilla Liiketoimintaa tukeva HR-johtaminen – avain organisaation kasvuun ja menestykseen, 16.1.2024 ja Tekoäly johdon työkaluna, 19.1.2024 Juhlavuotena jatkuvat myös suositut EMBA-verkkoinfot, Terveydenhuollon johtaminen -verkkoinfo 23.1.2024 sekä Executive MBA-opintojen verkkoinfo 1.2.2024.

Kaikki juhlavuoden tapahtumat löydät kootusti nettisivultamme - poimi sinua kiinnostavat tilaisuudet ja tavataan vuoden aikana! Tapahtumista kerromme vuoden mittaan myös some-kanavillamme LinkedIn, Facebook, Instagram. Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Erinomaista alkanutta vuotta 2024 ja menestyksen polkuja.








Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen/ 
emba.jyu.fi 

JYU EMBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja. 

tiistai 12. joulukuuta 2023

Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa

jyuemba-verkostojen johtaminen


Ensi vuonna JYU:n johtamiskoulutus juhlistaa 40-vuotista taivaltaan vaikuttavan ja uudistuvan johtajuuden maailmassa. Nopeasti muuttuvaa toimintaympäristöä leimaa AI & digitalisaatio, energiatoimialan murros, geopoliittiset jännitteet ja sosiaalisen todellisuuden monimutkaistuminen. 

Globaalin liiketoiminnan ja digitaalisen aikakauden organisaatioiden ominaispiirteet ovat asettaneet johtajille uusia vaatimuksia, jotka ovat johtaneet evoluutioon perinteisistä autoritäärisistä ja keskitettyjen valtarakenteiden paradigmoista inhimilliseen, kontekstuaalisen ja jaetun johtamisen maailmoihin. 

Tässä kohtaa EMBA-tarinaa pääsen myös antamaan jotain itselleni erittäin merkityksellistä takaisin. +10 vuotta kansainvälisen liiketoiminnan johdossa kuudessa eri maassa on tuonut mukanaan lukuisia tilanteita, joissa mitään valmiiksi koeponnistettuja menestyksen reseptejä ei ole ollut käytössä. Samalla tämä eri kulttuureja ja ammatillisia ympäristöjä yhdistävä johtajuuspolku on tarjonnut syvän mahdollisuuden reflektiiviseen ajatteluun ja johtajuuden kehittämiseen. 

Keskeistä tällä muutospolulla on kolme viitekehystä, jotka ovat vahvistaneet omaa toimijuuttani muutosjohtajana ja ketteränä tiimipelaajana - nämä ovat: 

  1. systeemiäly, kompleksisuustieteet organisaatiokontekstissa (erityisesti Complex Responsive Processes)
  2. verkostojen johtaminen 
  3. avoin innovaatio 
Näiden pohjalta ensi syksynä käynnistyy uusi JYU EMBA Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa -ohjelma. Isossa kuvassa tavoite on ottaa haltuun reflektiivisen ja dialogisen prosessin kautta kolme erilaista, mutta toisiinsa kytkeytyvää viitekehystä liittyen organisaatiokäyttäytymiseen ja johtamiseen (sosiaalisissa verkostoissa). Tavoitteena tällä työotteella on siis oman todellisuuskäsityksen tarkasteleminen ja hahmottaminen eri viitekehyksiä hyödyntäen, siten että ”ennalta-annettua” ja paradigmaattista perspektiiviä uskalletaan ja opitaan haastamaan uusien tarttumapintojen (mallit, teoriat, viitekehykset sekä käsitteet) avustuksella. 

Tämän oppimisprosessin avulla voidaan kokemukseni mukaan saavuttaa syvempää ymmärrystä meitä ympäröivistä sosiaalisista ja komplekseista ilmiöistä. Lisäksi löydetään rikkaampia ja moniulotteisempia tulokulmia, jotka sopivassa synteesissä luovat mahdolliseksi laadukkaampaa, eli vaikuttavampaa vuorovaikutusta. 

Uusi verkostojen johtamisen ohjelma tarjoaa viitekehyksiä ja näköalan tarkastella omaa johtajuutta ja organisaatiota systeemiälyn, kompleksisuusparadigman ja verkostomaisen työotteen kautta. Tavoitteena on nähdä oma johtamistyö ja toimijuus rikkaamman viitekehyksen läpi kuin aiemmin. Foucault on ilmaissut saman terävämmin: ”ajattelun vapauttaminen” tavalla, joka edistää pikemminkin ”syvällisiä muutoksia” kuin pieniä muutoksia järjestelmän sisällä.

Vielä tähän loppuun lyhyt kiteytys Martin Kuschin mainiosta teoksesta Tiedon kentät ja kerrostumat: (kyse on siitä, jota kutsumme) ”itsemme kriittiseksi ontologiaksi” ja selittää, että se voidaan ymmärtää asenteena, eetoksena, filosofisen elämäntapana, jossa sen kritisoiminen mitä me olemme, on samalla rajojemme historiallista analyysiä ja kokeilua ylittää ne.


Innostavaa uudistumisen loppuvuotta!












Juho Partanen, ohjelman johtaja
JYU EMBA Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa



JYU Executive MBA. Menesty johtajana. 




torstai 23. marraskuuta 2023

Kanadan opintomatkalla koettua ja opittua

Menestyksen Tekijät on räätälöity johtamisvalmennusohjelma K-ryhmän huippukauppiaille. Ohjelmaan sisältyy kansainvälinen osio, jonka kohteena tänä vuonna oli Vancouver, Kanada. Erityisinä mielenkiinnon kohteina oli tutustua Kanadan kauppakonsepteihin ja monikulttuuriseen vähittäiskauppaan sekä asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen johtamiseen.


Yleistä Vancouverista ja Kanadasta

Vancouver sijaitsee Brittiläisen Kolumbian provinssissa Kanadassa ja se on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki. Kaupungissa on asukkaita n. 630 000, Vancouverin metropolialueen väkiluku on noin 2,5 miljoonaa ja se on Länsi-Kanadan merkittävin väestökeskittymä ja koko maan kolmanneksi suurin suurkaupunkialue.

Kaupunkia kutsutaan syystäkin ”Raincouveriksi”, koska 161 päivänä vuodesta sataa. Sateita osui meidänkin matkallemme, mutta sää muutoin oli suht lämmintä. Mielikuva Kanadasta pakkasineen ja lumikinoksineen ei Vancouverissa toteudu, vaan ilmasto on harvinaisen suotuisa Tyynen valtameren vaikutuksesta. Kanadan suurista kaupungeista Vancouverin talvet ovatkin toiseksi lauhkeimmat.


Kaupungin keskuspuisto Stanley Park on yksi Pohjois-Amerikan suurimmista. Se kattaa kaikkiaan 4,05 km² suuruisen alueen. 

Kanada on pinta-alaltaan maailman 2. suurin maa ja maailman 10. suurin talous. Vancouverin merkittävimmät elinkeinot ovat kaivosteollisuus ja metsäteollisuus. Lisäksi Vancouver on Kanadan tärkein ja Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elokuvien tuotantokeskus heti Hollywoodin ja New Yorkin jälkeen. 

Kanada on maahanmuuton suurvalta. Tällä hetkellä Kanadan vuotuinen maahanmuuttokiintiö on noin 500 000 uutta maahanmuuttajaa - se on yksi maailman suurimmista suhteessa väestöön. Vuonna 2022 Kanadassa oli yli kahdeksan miljoonaa maahanmuuttajaa - suunnilleen 20 prosenttia koko Kanadan 40 milj. väestöstä.

Maahanmuutolle asetetaan vuosittaiset rajat ja se perustuu eri alojen työvoiman tarpeeseen. Kanadan menestyksekäs siirtolaispolitiikka on osittain seurausta vahvasta panostuksesta integroitumiseen. Maahanmuuttajille tarjotaan useita resursseja, kuten kielikursseja, työllistämispalveluita ja koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat heitä sopeutumaan ja osallistumaan yhteiskuntaan. Siirtolaisten merkitys taloudelle ymmärretään ja maahanmuuttajat ovat olennainen osa Kanadan monimuotoista yhteiskuntaa. 

Välillä luentoja mm. The Intersection of Supply Chain Resilience and Sustainability
 ja 
Intercultural Business Communication -teemoista.





Tutustuimme yli kahteenkymmeneen Vancouverin ruokakauppaan!

















Kaupoissa havaitsimme yhtäläisyyksiä suomalaisiin kauppoihin, mutta myös eroja. Tuotteiden esillepanoon kiinnitetään erityistä huomiota, ei niinkään kalusteisiin, joihin Suomessa panostetaan. Etnisten ruokien määrä on valtava, näin monikulttuurisuus näkyy myös valikoimassa. Palveluntaso on korkeaa ja tasalaatuista, myös henkilökuntaa oli paljon. 



Tuotteiden tuoreuteen panostetaan ja tuotteiden alkuperä on erityisesti maahanmuuttajille tärkeä, heille tuttuja tuotteita tuodaankin heidän omista kotimaistaan.



Tuotteiden hintaviestintä on selkeämpää,  pakkauskoot ovat suuremmat, myös puolivalmiita
tuotteita on enemmän kuin meillä. Kauppojen aukioloajat ovat lyhyemmät, ja kauppojen layoutit ja kiertosuunnat erilaiset.


Toisin kuin Suomessa, alkoholia ei myydä kaupoissa, mutta apteekki sen sijaan löytyy. 
Lainsäädännölliset erot näkyvät myös siinä, että kaupoissa oli kalatiskillä eläviä kaloja ym. mereneläviä, tämä ei Suomessa olisi mahdollista.



Matkan aikana vierailimme myös Whistlerin kulttuurikeskuksessa 
ja Whistlerin kylässä sekä Lulu Winery -viinitilalla.








Tässä blogissa on pieni osa niistä havainnoista, joita Vancouverin matkallamme teimme.
Paljon kauppaan liittyviä ideoita tarttui matkaan, joita näemme todennäköisesti tulevaisuudessa
K-kaupoissa! 


Innostavin terveisin,

Sirpa Koponen, Menestyksen Tekijät-ohjelman johtaja
ja Menestyksen Tekijät -ohjelman osallistujat








Kiinnostuitko Menestyksen Tekijät -ohjelmasta? Seuraava ohjelma starttaa helmikuussa 2024. Kysy lisätietoja, sirpa.koponen(at)jyu.fi ja tule mukaan!


JYU Executive MBA. Menesty johtajana.


maanantai 2. lokakuuta 2023

Paras reitti A:sta B:hen. Johtajan kartta on erilainen.

Tehokkuus on päivän sana ja tuntuu itsestään selvältä, että paras tapa A:sta B:hen on valita suora linja ja edetä nopeasti. Monesti kuitenkin on tarpeen tuntea A syvästi ennen rajua liikkeelle lähtöä. Mitä A:n tunteminen tarkoittaa? Tässä blogissa A tarkoittaa neljää asiaa: itsetuntemusta, me-tuntemusta, toimintakykyni ja -kykymme tuntemusta. Ilman A:n syvällistä tuntemusta nopea eteneminen A:sta B:hen voi johtaa vaikkapa seuraaviin tuloksiin:

A -> B? Enhän minä tänne halunnut 

A -> B? Emmehän me tänne halunneet


Perillepääsy on oikeasti monitahoinen kysymys, koska voidaan hyvin väittää, että perille on oikeastaan mahdoton päästä. Parhaimmillaan yhdelle tasolle pääsy avaa reitin seuraavalle ja matka jatkuu. Samalla itsetuntemuksen puute liikkeelle lähdön hetkellä - omien tavoitteiden pinnallinen tunteminen - voi johtaa siihen, että väliportaalle B pääsy ei olekaan askel oikeaan suuntaan, vaan huomataan, että on päädytty väärään paikkaan, kun asiaa katsotaan B:n asemasta käsin.

Samalla asetelmaan kuuluu, että johtajan liike A:sta B:hen ei useinkaan ole yksilön matka, vaan nimenomaan isomman tai pienemmän kokonaisuuden eteneminen kohti tavoitetta. Myös tällä tasolla tarvitaan itsetuntemusta - nyt ehkä voidaan tosin paremminkin puhua me-tuntemuksesta. Mitä me yhdessä oikein haluamme, miten me yhdessä määrittelemme menestymisen ja edistymisen? Me-tuntemuksen ohuus voi paljastua, jos tavoitteeseen B pääsy tuntuu väärältä, ja syntyy kokemus, että emmehän me menneetkään tavoitteen suuntaan.

A -> B? Missäs muut ovat?

A -> B? Missäs johto on?

Johtamisen näkökulmasta onnistunut matka on aina ryhmämatka. Mitä useampi liikkuu tavoitteen suuntaan ja siitä kohti seuraavaa tavoitetta, niin sitä parempi. Mikäli paikassa A ei saada aikaan riittävän yhteistä liikkeelle lähtöä niin paikka B tuottaa hankalan yllätyksen. Innolla edennyt johtaja voi joutua toteamaan, että kovin moni ei tullut mukana, jolloin yhteinen toiminta asemassa B ei voi onnistua. 

Tai toinen versio ison kokonaisuuden puutteellisesta liikkumisesta on tilanne, jossa organisaation jokin osa liikkuu vaikkapa ympäristön muutoksen, teknologian kehityksen tai vaikka asiakaspaineen takia uuteen asemaan B, mutta johto ei ole mukana. Tällöin asemassa B johto ei ole omalta osaltaan luomassa valmiuksia toimia ja menestyä uudessa tilanteessa. Tämä ei ole kestävän etenemisen ensimmäinen askel.

A -> ?

Matka A:sta B:hen kysyy aina myös kyvykkyyttä, johtajan toimintakykyä, ja erityisesti yhteistä toimintakykyä. Kykyä liikkua, kykyä liikkua haluttuun suuntaan, kykyä koko ajan tarkistaa suuntaa tarpeen mukaan. Tarvitaan ketteryyttä ja ohjauskykyä, kykyä muuttaa suuntaa tarvittaessa. Mikäli tuntemus omasta ja organisaation toimintakyvystä ei ole riittävän syvällinen ja oikeaan osunut, niin matka A:sta B:hen ei etene suunnitelman mukaan. Voi olla, että päädytään jonnekin, mutta ei ehkä ollenkaan sinne mikä oli tavoite. Ja harvoin jonnekin päätyminen vie onnekkaasti oikeaan suuntaan.

Ohje johtajan liikkumiselle. Ota A vakavasti.

Johtajan maailmassa matka A:sta B:hen on erittäin tärkeä aloittaa A:n syvällisen ymmärtämisen kautta. Itsetuntemuksen, me-tuntemuksen, oman ja organisaation toimintakyvyn oivaltava tunteminen luo perustan edetä taitavasti A:sta kohti B:tä, säätää tarvittaessa suuntaa jo matkan aikana ja myös päätyä B:hen sekä kykyä jatkaa sieltä entistä viisaampana, organisaationa yhtenäisempänä ja toimintakykyisempänä eteenpäin kohti seuraavia tavoitteita.

Tämä pohdinta johtajan matkasta A:sta B:hen nousi mieleeni kun valmistaudun avaamaan tämän vuoden Menestyksen Strategiat, joka on melkoinen oppimisen matka, myöskin matka A:sta B:hen, yhdestä näkökulmasta katsottuna matka Jyväskylän Paviljongin avausseminaarista Haikon kartanon päätösseminaariin.

EMBA-opinnoissa tärkeä osa kokonaisuutta on tunnistaa aidosti EMBA-opiskelijan ontologinen ulottuvuus. Voi väittää, että EMBA-opiskelija ei oikeastaan ole yksilö, vaan on toimija monitahoisessa verkostossa.  Yksi tärkeä valinta, jonka jokainen EMBA-opiskelija tekee on oikeastaan valinta siitä, millainen kokonaisuus kuhunkin ohjelmaan osallistuu eli mitä kokonaisuuksia otan mukaani oppimisen matkalle. Esimerkiksi miltä osin ja millä tavalla vaikkapa johtoryhmä on ohjelmassa mukana. 

Eli tämän blogin sanoilla EMBA-ohjelma on matka A:sta B:hen, mutta tärkeää on kiinnittää huomio lähtökohtaan, miten ymmärrän A:n eli millainen kokonaisuus meiltä lähtee matkalle mukaan ja kuinka voin tuota kokonaisuutta rakentaa niin, että matka olisi mahdollisimman vaikuttava oppimiskokemus. Miten hyvin tunnen itseni ja organisaationi, eli millainen on itsetuntemukseni ja me-tuntemukseni. Ja tärkeää on myös tunnistaa oma ja organisaation toimintakyky ja tarve muuttua muuttuvassa maailmassa.

Näiden asioiden syvällinen ymmärtäminen luo perustan tehdä Menestyksen Strategioista ja muista EMBA-ohjelmista mahdollisimman vaikuttava työkalu onnistuneelle matkalle A:sta B:hen, matkalle Paviljongista Kartanoon. 

Toivotan kaikille menestystä matkalle A:sta B:hen ja sieltä eteenpäin. 




Ari Manninen
johtaja, JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen

emba.jyu.fi



JYU Executive MBA. Menesty johtajana. 

tiistai 5. syyskuuta 2023

Tekoäly vs ihminen: Mitä johtajat miettivät ennen ilmoittautumistaan EMBA-opintoihin?

Kuluneen vuoden aikana tekoälyn generatiiviset kielimallit ovat nousseet keskiöön ja herättäneet suurta kiinnostusta, myös EMBA-kursseilla. Meidän EMBA-ohjelmassa osallistujia ohjeistetaan ja tuetaan tekoälyn tehokkaassa hyödyntämisessä, ja aiheeseen on omistettu kokonainen valinnainen kurssikin. Yleisesti ChatGPT-tyyppiset kielimallit ovat saaneet vastata esitettyihin kysymyksiin, mutta tällä kertaa päätin kääntää roolit ja pyysin tekoälyä laatimaan kysymykset, joihin sitten vastaisin itse.

Pyysin Googlen Bard tekoälyä kertomaan mitä johtajat miettivät ennen ilmoittautumistaan EMBA-opintoihin. Tekoälyn vastaus alla. 


Seuraavaksi pyysin Bardia vastaamaan näihin kysymyksiin nimenomaan Jyväskylän yliopiston EMBA-ohjelman näkökulmasta. Valitettavasti tekoälyn vastaukset eivät olleet yhtä laadukkaita kuin sen kysymykset. Vaikka Bardilla on periaatteessa pääsy viimeisimpään tietoon internetissä, sen tarjoamat vastaukset olivat puutteellisia ja jäivät vaille syvällisempää näkemystä siitä, miten juuri kyseinen EMBA-ohjelma vastaisi näihin pohdintoihin. Arvelin, että EMBA-ohjelmaa tunteva ihminen pystyisi tarjoamaan parempia vastauksia. Seuraavassa esitän tiiviit vastausnäkökulmat näihin kysymyksiin. Käytän Jyväskylän yliopiston EMBA-ohjelmasta tiivistä nimitystä "JYU EMBA".

Bard: Omat tavoitteet ja tarpeet: Johtajat miettivät, mitä he haluavat saavuttaa EMBA-koulutuksella. Haluavatko he kehittää uusia taitoja, edetä uralla tai vaihtaa alaa?

Pasi: Tämä on erinomainen kysymys. Tyypillisesti johtajilla on monenlaisia tavoitteita EMBA-ohjelman suhteen ja niin kuuluu ollakin. JYU EMBA-ohjelmassa opiskelijoita kannustetaan pohtimaan omia oppimis- ja kehittymistavoitteitaan ohjelman alussa tutkimuksellisesti kehittämämme viitekehyksen avulla. Tiiviin johdatuksen aiheeseen voit lukea täältä.

Bard: Oma työtilanne: Johtajat miettivät, kuinka EMBA-koulutus sopii heidän työtilanteeseensa. Onko heillä aikaa ja resursseja osallistua koulutukseen?

Pasi: Ajankäyttö on varmasti merkittävä huolenaihe. Yhteenvetona voisi todeta, että JYU EMBA-ohjelman opiskelu vaatii noin kahden päivän koulutusjakson kuukausittain, ja lisäksi opiskelijoilta odotetaan tehtävien suorittamista omalla ajallaan. Opintojen aikatauluun voi myös itse vaikuttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman kautta. Opinnot liitetään tiiviisti osallistujan omaan työhön ja liiketoiminnan kehittämiseen. Koska näemme että EMBA-opinnot ovat hyödyllinen investointi myös organisaatiolle, ja koska myös osallistujien muu aika on arvokasta, järjestetään JYU EMBA-koulutuspäivät arkipäivinä.

Bard: Opiskeluohjelman sisältö: Johtajat vertaavat eri EMBA-ohjelmien sisältöjä ja löytävät itselleen sopivan vaihtoehdon. He miettivät, mitkä aiheet ovat heille tärkeitä ja mitkä taidot he haluavat kehittää.

Pasi: JYU EMBA-ohjelman suuri koko (tällä hetkellä noin 200 opiskelijaa) mahdollistaa suuren määrän valinnaisia kursseja. Niiden avulla opinnot voi suunnata juuri itselle ja omalle organisaatiolle olennaisimpiin teemoihin.

Bard: Koulun maine ja sijainti: Johtajat voivat ottaa huomioon myös koulun maineen ja sijainnin. Haluavatko he opiskella tunnetussa koulussa vai sellaisessa, joka sijaitsee lähellä heidän kotiaan tai työpaikkaansa?

Pasi: JYU EMBA on Suomen vanhimpia ja arvosteluimpia liikkeenjohdon ohjelmia. Sitä on toteutettu vuodesta 1989 ja sen laadun takeena toimivat kolme kansainvälistä akkreditointia. Sijainti onkin mielenkiintoinen juttu. Koulutusta toteutetaan Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Osa valitsee ohjelmamme opetuksen Helsinki painotteisuuden vuoksi, kun taas toiset nimenomaan haluavat hyötyä monipuolisista, korkeatasoisista koulutuspaikoista ja puitteista, jotka tarjoavat mahdollisuuden irrottautua omasta arkiympäristöstä. JYU EMBA ei ole sellainen ohjelma joka suoritetaan siinä samassa kampuksen salissa.  

Tällainen lyhyt vuoropuhelu tekoälyn kanssa tällä kertaa. Parhaat keskustelut näistä teemoista syntyvät kuitenkin aina oikeiden EMBA-opintoja harkitsevien ihmisten kanssa. 

Ole yhteydessä tai tule käymään osastollamme Nordic Business Forum tapahtumassa. Kuulisimme mielellämme mitä sinä mietit EMBA-opinnoista!












Pasi Aaltola
johtaja, EMBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi 


JYU EMBA. Menesty johtajana.

keskiviikko 16. elokuuta 2023

Kesä ja EMBA-opiskelijan olemus

Mikä on EMBA-opiskelijan ydinolemus? Olen vakuuttunut siitä, että EMBA-opiskelija on erityistapaus ja on tärkeää tunnistaa EMBA-opiskelijan ontologinen olemus. Ydinolemuksen tunnistaminen on pohja rakentaa vaikuttava opintopolku ja toisaalta se auttaa myös ottamaan tehot irti EMBA-opinnoista.

Ennen kuin otan tässä blogissa yhden sukelluksen ontologian maailmaan toivon, että jokaisen EMBA-opiskelijan ja myös jokaisen arvoisan EMBA-alumnin ydinolemuksessa on kesän jälkeen mukavasti auringon ja kesän tuomaa rusketusta ja rajusti energiaa sekä innostusta lähteä uuden kauden aloitukseen, jossa teillä on tärkeä tehtävä viedä taitavasti valittuja asioita ja hankkeita tietämisestä tekemiseen.

Tämän blogin sukelluksen teen juuri tuohon tietämisen ja tekemisen maailmaan. Mietin, että jos joskus business kirjojen nimistä pidettäisiin kilpailu niin varmaan yksi teos kärjen joukossa olisi Pfefferin ja Suttonin: The Knowing-Doing Gap. Tuo otsikko kertoo jo itsessään paljon ja haastaa mainiosti miettimään organisaation johtamisen kysymyksiä. Kirja pohtii tietämisen ja tekemisen monimutkaista suhdetta organisaatioissa. 

Tässä blogissa otan kaksi näkökulmaa tekemisen ja tietämisen kuiluun nimenomaan EMBA-opiskelijan olemuksen näkökulmasta.

1. Tieto viitekehyksestä, teoriasta, kirjan sisällöstä

Voi varmaan hyvin väittää, että monissa tapauksissa opiskelija on pitkällä, jos hän hankkii itselleen tiedon jonkin teorian, viitekehyksen ja tai kirjan sisällöstä. Tuo tietämys on perusta menestyä vaikkapa tentissä ja siltä osin homma on hoidettu.

EMBA-opiskelijan tilanne on toinen. Tieto viitekehyksestä, teoriasta tai vaikka kirjan sisällöstä on aina vasta alku siinä todellisessa ja akuutissa elämäntilanteessa, jossa EMBA-opiskelija elää ja toimii. Tuo erityinen elämäntilanne muodostaa EMBA-opiskelijan ontologisen olemuksen ytimen.


EMBA-opiskelijan maailmassa oma organisaatio ja oma toimintaverkosto on aina läsnä ja osa ajattelemisen ja tekemisen kokonaisuutta. Niinpä hankittu uusi tieto jostakin viitekehyksestä tai teoriasta on väistämättä aina vasta alku ja osa kokonaisuutta. Nimittäin asetelmaan kuuluu aina mm. seuraavat kysymykset: 

  • onko tuo viitekehys ylipäätänsä arvokas näköala toiminnan kehittämiseen omassa toimintaympäristössä ja 
  • jos se on arvokas näköala, niin onko se sellainen uusi menestymisen mahdollisuus, jonka suhteen on syytä aloittaa joitakin toimenpiteitä.

    Edelleen on mietittävä mitä nuo toimenpiteet olisivat ja mikä olisi oma rooli ajattelun ja toiminnan kehittämisessä.

Eli EMBA-opiskelijan maailmassa uusi tieto kytkeytyy välittömästi ja monitahoisesti käsillä olevaan tekemisen maailmaan. Uuteen tietoon liittyy aina arviointi tiedon merkittävyydestä ja käyttömahdollisuuksista omassa toimintaympäristössä. 

Jokainen toimintaympäristö tarjoaa väistämättä monitahoisen kimpun joitakin mahdollisuuksia ja rajoitteita ja noiden seikkojen syvällinen ymmärtäminen on tärkeä osa EMBA-opiskelijan osaamista. Samalla EMBA-opinnot pyrkivät rohkaisemaan uusiin kokeiluihin ja sitä kautta koko verkoston toimintakyvyn kasvattamiseen.


2. Onko kuilu ongelma

Perusajatus knowing-doing gap -ajattelussa on, että kuilu on ongelma. Organisaatiossa tiedetään asioita, mutta moninaisista syistä johtuen ei sitten kuitenkaan osata, haluta tai kyetä pistämään toimeksi. Näin ajateltuna ja kuvattuna kuilu on ongelma.

Voi kuitenkin myös kysyä, että mitä jos kuilua ei olisi. Eikö silloin puutuisi myös näköalat siitä missä suunnassa on kehittymisen mahdollisuuksia? Olisiko jopa niin, että EMBA-opiskelijan tehtävä ei ole ainakaan pelkästään kuilun poistaminen, vaan myös kuilun kasvattaminen.

Tosin tässä kuilun kasvattaja myös aktiivisesti miettii, kuinka siltoja kuilun yli rakennetaan ja kuinka tiedosta päästään toimintaan. EMBA-opinnot vievät nimittäin jatkuvasti uusien näköalojen äärelle niin kurssien ja luennoitsijoiden kautta kuin myös opiskelijakollegoiden kanssa käytyjen keskustelun kautta. Niinpä EMBA-opiskelijan olemukseen kuuluu myös uusien kehittymisen näköalojen löytäminen ja niiden avaaminen omalle verkostolle. Voi sanoa, että kun EMBA-opiskelijan olemus muuttuu, niin samalla koko toimintaverkoston olemus muuttuu.

Toivotan parasta kauden alkua! Jatkuvaa menestystä uusien relevanttien kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen ja taitoa viedä koko verkostoanne onnistuvan ja menestyvän tekemisen suuntaan.








Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi


JYU EMBA.Menesty johtajana.