tiistai 12. kesäkuuta 2018

Menestyksen Strategiat -ohjelma tarjosi hienon oppimiskokemuksen ja laadukkaan strategisen johtamisen työkalupakin

Osallistuin Menestyksen Strategiat -ohjelmaan lukukautena 2017–2018 syventääkseni johtamisajatteluani ja saadakseni tukea sekä omaan työhöni että organisaationi kehittämiseen. 

Työskentelen Uusimaa2019 -hankkeessa, jonka tehtävänä on toimeenpanna valtakunnallista maakunta- ja soteuudistusta Uudellamaalla ja rakentaa tulevaa maakuntaa. Omiin vastuisiini kuuluu muun muassa hankkeen rahoitus, budjetointi ja resursointi, rekrytoinnit, palvelussuhde- ja työyhteisöasiat sekä hankehallinta ja hankejohtamisen kehittäminen.

Olen aikaisemmin suorittanut kaksi pidempikestoista johtamiskoulutusohjelmaa. Menestyksen Strategiat -ohjelma oli minulle kuitenkin ehdottomasti monipuolisin, ajankohtaisin ja systemaattisin johtamiskoulutusohjelma tähän saakka. Eri johtamisen osa-alueet käytiin läpi loogisessa järjestyksessä ja strateginen johtaminen toimi läpi ohjelman kulkevana väkevänä punaisena lankana.


Suurin osa lähijaksojen luennoitsijoista olivat omien alojensa ehdottomia huippuja sekä asiaosaamisensa puolesta että esiintymistaidoiltaan ja lähijaksoilta lähdin aina mieli avartuneena ja voimaantuneena. Voimaantumisen tunteeseen toki vaikutti myös yhdessäolo ja kokemustenvaihto opintojen aikana varsin tiiviiksi muodostuneen opiskeluryhmän kanssa. Tiedän, että voin turvautua tähän verkostoon jatkossakin erilaisissa ammatillisissa kysymyksissä.

Lähijaksot rakentuivat toistensa päälle saumattomasti ja luontevasti ja Menestyksen Strategiat -ohjelman lopussa käteen jäi monipuolinen ja kattava strategisen johtamisen työkalupakki luentomuistiinpanojen ja -materiaalien, ohjelmaan sisältyneen johtamiskirjallisuuden, sovellustehtävien ja lopputyön ansiosta. Tästä työkalupakista voin ammentaa omalla urapolullani eteen tulevissa johtamishaasteissa vuosienkin kuluttua.
















Lähijaksojen välissä tehtyjen sovellustehtävien teemojen ajoitus oli oman organisaationi kehittämistarpeiden näkökulmasta melkein poikkeuksetta täydellinen. Ne pakottivat arjen pyörityksessä raivaamaan aikaa oman ja organisaationi johtamisen jäsentämiseksi ja pohtimiseksi. Niiden avulla sain myös onnistuneesti vietyä käytäntöön monia hyödyllisiä pienempiä mutta myös suurempia kehittämistoimenpiteitä.

Sovellustehtäviä kirjoittaessa myös huomasin ajan myötä harjaantuvani vapaamman tekstin kirjoittamistaidossa. Kun ensimmäisten esseiden kypsyttely ja kirjoittaminen yleensä vei muutaman päivän, syntyivät viimeiset sovellustehtäväliuskat kuin itsestään ja jopa nautiskellen, muutamassa tunnissa. Parhaimmassa tapauksessa tähän kenties myös myötävaikutti oman johtamisajattelun jalostuminen ohjelman edetessä. Tätä on kuitenkin toki hankala arvioida itse.

Vinkkinä tulevalle Menestyksen Strategiat -opiskelijalle kerron, että muistiinpanoja kannattaa luennoilla tehdä ahkerasti sekä kuulemastasi että lähipäivien aikana saamistasi henkilökohtaisista oivalluksista. Ja lupaan, että niitä oivalluksia syntyy runsaasti!

Sovellustehtäviä kannattaa myös ryhtyä hahmottamaan ja naputtelemaan koneelle muistiinpanojen pohjalta jo heti kotimatkalla lähipäivien jälkeen, koska kun sovellustehtävän raakaversio syntyy heti tuoreeltaan, on helppo jatkaa työn hiomista paremmalla ajalla.

Lyhyitä tai pidempiä kirjoittamisistuntoja kannattaa myös varata kalenteriin riittävästi etukäteen. Aina niistä ei pysty pitämään kiinni, mutta varausten avulla onnistuin ainakin itse saamaan kaikki tehtävät valmiiksi hyvissä ajoin ennen määräaikoja. Hyvin mietittyinä ja suunniteltuina, muodostavat sovellustehtävät myös pohjamateriaalin Menestyksen Strategiat -lopputyölle, jolloin sekin syntyy kuin itsestään, ohjelman lomassa.

Menestyksen Strategiat on niin hyvin orkestroitu opintokokonaisuus, että se kulkee kuin juna, kun sen kyytiin hyppää. Ja matkasta, eli oppimiskokemuksista, kannattaa nauttia, ne ovat vähintään yhtä arvokkaita ja tärkeitä kuin määränpää, eli tässä tapauksessa ohjelman päätteeksi kirjoitettava lopputyö.

kuva: Uudenmaan liitto
 / Laura Saukkonen













Inka Tikkanen-Pietikäinen
Hallintopäällikkö, Uusimaa 2019 -hanketoimisto
Menestyksen  Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Millainen on hyvä johtaja?

Katselin jokin aika sitten johtamisen asiantuntijan, BCG:n Roselinde Torresin, TED-esitystä aiheesta ”What it takes to be a great leader”

Ja kysymys siis kuuluu: ”Millainen on tämän ajan hyvä johtaja?” Ok, myönnetään, kysymys tuntuu jotenkin ikuiselta ja kuluneeltakin. Siitä huolimatta kysymys on äärimmäisen merkittävä, kun ajatellaan ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä erilaisissa yhteisöissä, yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa… koko maailmassa! Esimiehellä ja johtajalla on merkittävä rooli vaikuttaessaan yhteisöjen dynamiikkaan, ilmapiiriin, kulttuuriin ja sitä kautta yrityksen tai organisaation menestykseen.


Torres ei äänestä kaikkitietävien ja käskyjä jakavien supersankarijohtajien puolesta tämän päivän johtajina. Hyvä. Sen sijaan Torres peräänkuuluttaa tulevaisuuteen orientoitumista sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä muutoksia. Myös laajat ja monipuoliset verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä.

Torres sanoo myös, että hyvällä johtajalla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Hyvä johtaja uskoo omaan visioonsa ja ideoihinsa, vaikka kaikki muut eivät niitä allekirjoittaisikaan. Ok.

Melkein itsestään selvästi Torresin näkemyksistä on helppo olla yhtä mieltä. Mutta mitä noiden hyvän johtajan ominaisuuksien taustalla itse asiassa on? Milloin tuollaiset johtajan ominaisuudet ovat mahdollisia? Voisiko perustavaa laatua oleva kysymys ollakin, miksi ihmisestä ylipäätään tulee esimies tai johtaja?

Johtaminen ja esimiestyö ovat omia osaamisalueitaan ja ne vaativat erityisosaamista. Se, että ihminen on erinomainen kirurgi, tutkija tai putkimies, ei tee hänestä automaattisesti erinomaista johtajaa. Se, että ihminen haluaa olla johtaja ja käyttää valtaa, ei tee hänestä välttämättä hyvää esimiestä. Ja vielä, jos ihmisestä tulee johtaja vastoin omaa tahtoaan, lopputulos on harvoin erityisen hyvä.

Entäpä, jos johtajuuden taustamotiivina olisikin yksinkertaisesti aito halu tuottaa toisille ihmisille ja ympäristölle hyvää ja hyvinvointia? Hyvää ja hyvinvointia voitaisiin synnyttää esimerkiksi menestyvällä bisneksellä tai muuten tärkeällä, merkityksellisellä ja inspiroivalla toiminnalla organisaatiosta riippuen.

Voisiko olla, että aito halua tuottaa hyvinvointia tekisi johtamisesta luonnostaan rehellistä ja avointa? Samalla yhteistyö, toisen huomioonottaminen, luottamus ja tehtävien jakaminen olisivat lähes itsestään selviä. Ehkäpä missio ja visio muodostuisivat helpommin yhteisiksi ja strategiatyöstä voisi tulla aidosti yhteisön yhteinen prosessi.

Millainen on hyvä johtaja? Pitäisikö meidän mieluummin kysyä, miksi haluat olla hyvä johtaja? On ihmisiä, joiden ei toivoisi päätyvän johtajiksi. Ja sitten on ihmisiä, jotka melko varmasti menestyisivät erinomaisesti johtajina luoden ympäristöönsä hyvää ja hyvinvointia. Onnekkaita ovat yhteisöt, joissa johtajuus kohtaa hyvän johtajan.

"Yksinkertaiset itsekkäät ihmiset ajattelevat vain itseään, ja seuraukset ovat kielteiset. Viisaat itsekkäät ihmiset ajattelevat ja auttavat muita mahdollisimman paljon ja sen seurauksena hyötyvät myös itse."  -Dalai-lama

 




markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
Johtajuus ja yhteisödynamiikka -ohjelman kouluttaja






keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Menestyksen Strategioita metsästämässä!

Menestyksen Strategiat merkittävänä osana Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa on aikamoinen kokonaisuus. Ohjelmassa haetaan nimensä mukaisesti menestyksen avaimia omaan johtamiseen ja organisaation toimintaan. 


Lukuvuoden aikana syvennytään strategisesta näkökulmasta johtamisen eri osa-alueisiin: strategiaan, talouteen, markkinointiin, itsensä johtamiseen, johtamisen juridiikkaan, johtamisviestintään- ja vuorovaikutukseen, digitalisaatioon, tiedolla johtamiseen jne. Lähijaksojen ja kirjallisuuden anti viedään oman organisaation käytäntöön soveltavien tehtävien ja lopputyön avulla.

Mikä sitten on merkityksellisintä Menestyksen Strategiat -ohjelmassa asiasisältöjen lisäksi? Vastaus on selkeä: osallistujat ja lukuvuoden aikana muodostuva huikea MS-ryhmä! 
 
”Ryhmän monimuotoisuus on rikkautta. Ryhmäläisten kesken syntyy yhteistyötä ja verkostoitumista.”
 
Vaikka ryhmä on suuri (n. 40 osallistujaa), kevääseen mennessä vuoden aikana koetut ja eletyt yhteiset kokemukset muodostavat MS-ryhmästä aivan erityisen yhteisön. Kokemus samaan MS-ryhmään kulumisesta kantaa koko EMBA-opintojen ajan ja myös niiden jälkeen. Menestyksen Strategiat -ohjelman aikana syntyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä verkostoja ja lujia ystävyyssuhteita.

Menestyksen Strategiat -ryhmä nro 41 käynnistyy 24. – 26.10.2018 Jyväskylässä. Lähde mukaan matkaan löytämään menestyksen avaimia!









 

markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Russia - an untapped market area for Finnish growth companies

“No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market”.

This illustrative comment is taken from a short inquiry made 17th April 2018. At that day KasvuOpen event was organized in Järvenpää. KasvuOpen (GrowthOpen) is a country wide process which locates most potential Finnish start-ups and growth companies and offers a way to work and develop business with experienced coaches, so called Millers. KasvuOpen is truly a great Finnish innovation on the area of business development.
We wish to thank KasvuOpen and all those companies which were in Järvenpää for a possibility to examine how Russian market possibilities are viewed in Finland. In particular we were interested how the Finnish growth companies perceive the possibilities of Russian markets for their companies.

In the beginning of the day we shared a short inquiry to all participants. Our goal was to get direct and open comments from the participants in relation to Russian markets. We wish to thank all for your important feedback and contribution.
Next in this blog please find a summary of the answers given in that morning. In the inquiry we made three questions. The answers to questions are provided below. Please note that we have codified and collected the answers so that individual companies cannot be recognized.

Our goal here is not to focus on individual answers but to provide a general picture how those growth companies in Järvenpää event saw Russian markets. This is clearly a short snapshot and much more research is needed in the future. Hence, our aim is not to provide carefully analyzed research results, but more to tentatively explore how some Finnish growth companies perceive Russian markets.

1.      Russia from the perspective of your company - your general
   comments
    • Potential market area
    • Procurement from Russia most interesting topic
    • Are we too quick to look only Europe without also examining possibilities in Russian markets, in particular possibilities for special Finnish products
    • Russian markets feel distant and unknown, no direct connections to actual operators 

2.      From the perspective of my company which elements motivate
   to examine Russian markets? 
    • A possibility to get big volumes, large markets, close vicinity
    • A feasibility to develop products/services, which would be new in Russian markets
    • An option to find special clientele for high quality products
    • Perhaps new demand for health care products
    • Might open new possibilities to tailor large product/service packages to customers 

3.      From the perspective of my company, factors hindering our
   Russian entry/growth? 
    • How to find right partners
    • Logistical challenges
    • Volumes (if too large, can we provide)
    • No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market
    • Marketing knowhow in Russia is lacking, feels that language and culture are unknown
    • Political decision making (quick changes in rules, legislation
    • Paperwork (a lot of documents and things to consider)
 
In sum
Our tentative hypothesis was that Finnish growth companies may not examine Russian market potential carefully enough. This hyphotesis which is here more an educated guess than a formal hypothesis is based on our observations in numerous events and discussions with entrepreneurs and growth business operators. This short inquiry and discussions during the day gave us some confirmation that there is clearly a justification for our hypothesis.

It is always to case that companies are different and some companies are successful on some market areas, and some on the other. We might even propose that in a same way as a true knowledge on personal level is self-awareness (know thyself) - the same way companies should know their unique strengths and where they are at their best.  Perhaps some companies might be strong on some market areas, which they have not explored so far. At the same time it is an undeniable fact that international business is always demanding endeavor.

In this blog we have not aimed to examine carefully all the details which relate to doing business in Russia and whether Russia might be easier or more challenging market for Finnish growth companies than some other market area. However, in general we wish to suggest that Finnish growth companies would benefit in examining also those business opportunities which exist in Russia.

Also it is important that we all who work for the business development in our own way create ways to help Finnish growth companies to take successful steps into Russian markets. Here we wish to mention three operators who might have an important role in opening new routes to Russian markets.

First, let us start with the existing operator. For instance, the Finnish-Russian Chamber of Commerce (FRCC) is already active in opening connections to Russia and helping companies to prepare themselves into Russian markets.

Second, we suggest that KasvuOpen should consider opening special Russian growth path in the future. Perhaps one event in Helsinki, one in Saint Petersburg. KasvuOpen has the expertise to find most potential growth companies and organize valuable coaching events for those companies. It would be important if KasvuOpen would use its expertise on this area and boost growth into Russian markets.

Thirdly, let us not forget our own role, also Universities could offer new services. In fact, our goal is to open new EMBA program in Saint Petersburg. That would be collaboration between University of Jyväskylä and Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University.

The program would follow the structure of the AMBA accredited Avance Executive MBA program which is a country wide program in Finland. Avance Executive Education at the University of Jyväskylä is also most willing to develop tailored programs for companies and organizations which wish to increase their international collaboration and business capabilities, in Russia and in other market areas.


Authors of this blog:

Professor, Dr Tatiana Khvatova
Higher School of Business and Management
Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University





Director
Ari Manninen
ari.manninen(at)jyu.fi

Avance Executive Education
University of Jyvaskyla

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ongelman maineenpalautus

Usein ongelma ei ehkä olekaan ongelma sinänsä, vaan ennemminkin haaste on se, että ongelmaa ei enää nähdä, ei haluta nähdä tai ei uskalleta nähdä.

Ihmisen toiminnalle ja ajattelulle tuntuu olevan tyypillistä tottua vallitseviin olosuhteisiin. Tottuminen näyttää tapahtuvan usein hämmästyttävän nopeasti. Yksi ilmenemismuoto tästä tottumisesta on legendaarinen kaiken kehittämisen pysäyttävä ja monessa paikassa vastaan tuleva kommentti: ”täällä on aina tehty näin” - niinpä tuo uusi idea ei ole mahdollinen, järkevä, kannattava, asiakkaiden kaipaama, jne.


Ehkä ”täällä on aina tehty näin” ajattelu saattaa olla syvempi ilmiö kuin mitä olemme tulleet ajatelleeksi. Ehkä kyse ei olekaan muutoshaluttomuudesta, laiskuudesta, negatiivisesta mielen lajista tai jostakin muusta sellaisesta asiasta, vaan ehkä kyse on myös siitä, että ongelmaa ei enää yksinkertaisesti nähdä, on niin syvästi totuttu ottamaan olemassa oleva todellisuus ainoana mahdollisena.
Varmaan moni kiirehtii sanomaan, että kyllä Suomessa ja suomalaisessa ajattelussa riittää ongelmia ja murheita, kansakunnan melankolinen mielenlaatu pitää asiasta huolta, vaikkakin olemme ilmeisesti siirtymässä koko ajan elämäniloisempaan ajattelutapaan. Silti voitaneen vielä väittää, että murehtiminen on tai on ainakin ollut yksi kansallisurheilu. Tässä blogissa tarkoitus ei ole kuitenkaan kulkea murheen alhossa, vaan tavoitteena on jäljittää ongelmia, joille olisi tehtävissä jotain, kun vain ongelmat huomattaisiin.

 
Niinpä voidaan sanoa, että kyky nähdä ongelmia on oikeastaan merkki taitavasta ja rohkeasta ajattelusta, kyvystä nähdä muutakin kuin mitä on ja sitä kautta kyvystä tuottaa uutta. Ei ole varmaan sattuma, että uutta ajattelua ja toimintaa hakevissa tutkimuksissa lähdetään liikkeelle tutkimusongelmasta. Tarkka ja selvä tutkimusongelma ja siihen vastaaminen on tutkimuksellisen ajattelutavan keskeinen idea. Joskus tosin vaikkapa EMBA yhteyksissä sanaa ”tutkimusongelma” vierastetaan ja mieluummin halutaan puhua vaikka tutkimuksen tavoitteista. Sanalla ongelma on niin kovin negatiivinen kaiku. Ehkä tämä blogi voi olla omalta osaltaan ”ongelma” sanan maineenpalautus kirjoitus.

On hienoa lukea kuinka wikipedia puhuu ongelmasta:
 
Ongelma on este, joka tekee vaikeaksi saavuttaa halutun päämäärän, kohteen tai tarkoituksen. Se viittaa tilanteeseen, ehtoon tai asiaan, jota ei ole vielä ratkaistu. Laajassa merkityksessä ongelma tulee asianomaiselle henkilölle ilmeiseksi sitten kun hän huomaa merkittävän eron olemassa olevan tilanteen ja halutun tilanteen välillä.
Työelämässä ongelmasta käytetään usein kiertoilmausta haaste, koska käsite ongelma saatetaan kokea negatiiviseksi ilmaukseksi. Esimerkiksi: Yrityksellämme on loppuvuonna edessään monia haasteita tarkoittaa samaa kuin Yrityksemme kohtaa loppuvuonna monia ongelmia. 
Wikipedian määrittely nostaa hyvin esille sen kuinka ongelma liittyy siihen kuinka haluttu päämäärä tai tavoite on vaikea saavuttaa. Tässä blogissa pohditaan sitä kuinka uusi tavoite tai päämäärä jää kokonaan asettamatta, koska olemassa oleva todellisuus peittää ongelman näkemisen. Tuntuu että asiat ovat niin kuin ne ovat - eihän siinä silloin ole oikeastaan mitään ongelmaa.

Onko ongelmien huomaamatta jääminen sitten isokin ongelma? Se voi olla.
Otetaan kaksi esimerkkiä. Suomalaisessa yritystieteessä oli aikaisemmin käsite Liiketaloustiede. Tuo oppiaine olisi voinut viedä yritystiedettä hyvin kokonaisvaltaiseen yritysten menestymisen ja kehittymisen pohdintaan, liiketoimintalähtöiseen teorian ja ajattelun kehittelyyn.

Kaikin keinoin yritysten kasvua tutkiva yritystiede tuntuisi tärkeältä tieteen alalta. Kuitenkin kansainvälinen virtaus on nostanut esille voimakkaasti yritystieteen osa-alueet kuten vaikka: markkinoinnin, strategian, johtamisen, laskentatoimen, jne. Nämä yritystieteet vievät ajattelua eteenpäin, mutta nostavatko ne tarpeeksi voimakkaasti ongelmaksi yrityksen markkinoilla menestymisen ja liiketoiminnan kasvun haasteet?  (Tässä kohtaa kiitän
Kyösti Karjulaa monista tärkeistä keskusteluista). 
Toinen esimerkki voisi liittyä minkä tahansa yrityksen tai organisaation johtamiseen.
Tiedämme, että aito strateginen ajattelu on erittäin vaativaa. On ihan toista oikeasti tunnistaa organisaatiolle uusia relevantteja mahdollisuuksia ja todella kehittää organisaation toimintaa kuin teknisesti pyöritellä strategiaprosessia siihen kuuluvine toimenpiteineen.
Monessako paikassa on paljon strategiatyötä ilman oikeaa strategiatyötä?
Oikeaan strategiatyöhön kuuluu aito strategisen ajattelemisen ja toiminnan kyky? Ja jos aito strateginen ajattelu puuttuu, niin silloin eivät aidot strategiset ongelmat nouse koskaan työstämisen kohteeksi.
Niinpä, kun seuraavan kerran kohtaat ongelman, saatat olla ihan oikeilla kehittämisen jäljillä. Onnea matkaan!








 
Ari Manninen
johtaja, Avance-johtamiskoulutus
ari.manninen(at)jyu.fi
 
 
 
 
 
 
kuva 1: www.freepik.com">Designed by snowing / Freepik>