perjantai 10. helmikuuta 2017

The best EMBA thesis of 2016, Marko Hantula: Strategic development of maintenance-service product offerings

Marko Hantula’s thesis on the strategic development of maintenance-service product offerings has been chosen as the best Executive MBA Thesis of 2016 by the team of Avance programme managers. Congratulations!

How was your overall experience of working on the EMBA thesis?

In retrospect, doing my EMBA thesis was a fantastic, iterative journey that integrated the areas of business, strategy and management. A lot of reflection was needed over the theme, title and approach. Furthermore, there were changes in my organization and job description during the writing process, which affected the topic and approach. However, right at the beginning of the programme I knew that I would focus on the subject area of strategy in my thesis. This choice was chiefly based on my personal need to grow in the area of strategic management and, naturally, on the benefits of strategic business growth to the company.


What were your central learning experiences?

The EMBA thesis helped me understand how important a balanced and realizable strategy is for a company, as well as how important it is to find and promote the company’s competitive advantage in the market. Viability is an integral part of a strategy, and even a ‘good’ strategy is not good if its implementation stumbles. 

I also learned to analyse company operations from a long-term strategic perspective and came to understand how challenging it is to create and implement a strategy in the context of ownership, management and market changes. In the area of management and leadership, my strengths have been in management and execution. My most significant personal learning took place in the area of leadership – in other words, with people – when I learned to engage people in joint activities and to understand how essential it is to do so. All of this taught me calmness and enabled me to develop a vision for my own management and leadership.


What in particular did you learn about strategic management through your EMBA project?

I learned to view strategic management as an entity in which the strategy process is as participatory as possible. The strategy is compiled and developed through a process. Over the course of the process, the staff members also learn from the strategy and commit to it, which makes implementation easier. I understand a strategy more and more as winning logic and as discovery and development of competitive edge. A winning strategy must also be based on the long-term utilisation of competitive ability, which must be pursued systematically. 


What are your tips for future authors of EMBA theses? 

The theme chosen for your thesis should be challenging – an area in which you want to develop and which benefits you and your company. It is good to examine the topic and content with your supervisor when choosing it and to use the supervisor’s advice in the work. Try to define a key question that you want to answer in your thesis as well as a thread that is easy to follow. Then you just need an open mind to take on the challenge. Good luck!


What is going on in your life?

Everything is just fine. I got plenty of new challenges in December 2016 when I began to work with Valmet Technologies Ltd. In January 2017, I moved to the Indonesian capital Jakarta. Valmet is opening a new maintenance centre here, and I am in charge of the maintenance business and its further development at Valmet Indonesia. My family is moving here in August, and my children will start school here after the summer holidays.


What are your greetings to the Avance network?

I am grateful to my former work supervisor, my thesis supervisor, the entire Avance personnel, my cooperation partners, classmates, and all the fantastic people I met on the way for all the help and sparring. This has been a fantastic, positive and energising journey!

The EMBA programme provided excellent opportunities for creating and expanding networks. My own LinkedIn network grew by hundreds of great experts and managers from different fields. I encourage everyone to create networks during the programme as well as afterwards. Irrespective of your field and task, the challenges in business are alike. Through the network and background created in the programme, all of us now have better chances to discuss and resolve challenges.

Best regards to the entire Avance network!

Marko Hantula
Head of Services, maintenance services at Valmet Technologies Ltd,
Valmet Indonesia



Interviewer: Ari Manninen, Avance Executive Education
Translated from Finnish by University of Jyväskylä Language Centre / Language Services (kielipalvelut@jyu.fi)

tiistai 7. helmikuuta 2017

Vuoden 2016 Executive MBA lopputyö Marko Hantula: Huoltoliiketoiminnan tuotetarjonnan strateginen kehittäminen

Kaikista vuoden 2016 aikana tehdyistä Executive MBA –lopputöistä on Avancen
koulutuspäällikkötiimi valinnut vuoden lopputyöksi Marko Hantulan lopputyön
Huoltoliiketoiminnan tuotetarjonnan strateginen kehittäminen. Parhaat Onnittelut!


Millainen kokemus EMBA -lopputyön laatiminen kokonaisuutena oli?

EMBA -lopputyön laatiminen oli jälkikäteen ajateltuna hieno iteroiva matka, jossa liiketoiminnan, strategian ja johtamisen osa-alueet nivoutuivat yhteen. Tapahtui paljon puntarointia työn aihealueen, nimen ja lähestymistavan välillä. Lisäksi organisaation ja oman toimenkuvan osalta tapahtui matkalla muutoksia, jotka vaikuttivat lopputyön aiheeseen ja näkökulmaan. Minulla oli kuitenkin heti koulutuksen alussa tiedossa, että teen lopputyön strategian aihealueesta. Tähän vaikutti eniten minun oma kasvamistarpeeni strategisen johtamisen osa-alueella sekä tietysti yrityksen saama hyöty liiketoiminnan strategisesta kasvattamisesta.


Mitä olivat keskeiset oppimiskokemuksesi?

EMBA -lopputyön avulla opin ymmärtämään miten tärkeää on tehdä strategiasta ja sen toimeenpanosta tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen sekä miten tärkeää yrityksen on löytää ja vaalia omaa kilpailullista etua markkinoilla. Strategian erottamattomana osana on sen toteuttamiskelpoisuus ja ”hyväkään” strategia ei ole hyvä jos sen toteuttaminen ontuu. 

Opin myös tarkastelemaan yrityksen toimintaa pitemmältä ajalta strategisista lähtökohdista käsin ja näkemään sen laatimisen ja toteuttamisen haasteellisuuden yrityksen omistajan, johdon ja markkinoiden muutoksen yhteydessä. Johtamisen osa-alueella minulla on ollut vahvana asioiden johtaminen ja toteuttaminen. Merkittävin henkilökohtainen oppimiseni tapahtui ihmisten johtamisen osa-alueella eli se miten saadaan ja miten tärkeää on saada porukka mukaan tekemiseen. Kaikesta tästä opin rauhallisuutta ja sain kehitettyä kokonaisnäkemystä omaan johtamiseeni.


Mitä erityisesti opit strategisesta johtamisesta EMBA -hankkeesi kautta?

Opin näkemään strategisen johtamisen kokonaisuutena, jossa strategian luonnista tehdään mahdollisimman osallistava prosessi. Prosessin avulla strategiaa koostetaan ja kehitetään luonnin aikana. Prosessin aikana henkilöstö myös oppii strategiasta ja sitoutuu siihen, jolloin strategian toteuttaminen on helpompaa. Ymmärrän strategiaa yhä enemmän voittamisen logiikkana sekä kilpailuedun löytämisenä ja sen kehittämisenä. Voittamisen strategian tulee myös perustua pitkäaikaiseen kilpailukyvyn hyödyntämiseen ja sen tavoittelussa pitää olla kurinalainen.


Mitä vinkkejä haluaisit antaa tuleville EMBA -lopputöiden tekijöille?

Valitkaa lopputyöksi riittävän haastava työ ja aihe-alueeksi sellainen, jossa haluatte kehittyä ja josta on hyötyä teille itsellenne ja yrityksellenne. Työn aihetta ja sisältöä on hyvä käydä läpi työn ohjaajan kanssa aiheen valinnan yhteydessä ja hyödyntää ohjaajan neuvot työn teossa. Yrittäkää löytää työn osalta se kysymys, johon haluatte vastauksen sekä työn osalta punainen lanka, jota on helppo seurata. Sitten vielä avoimin mielin haasteen kimppuun ja tsemppiä tekemiseen!



Mitä Sinulle nyt kuuluu?

Minulle kuuluu ihan hyvää. Olen aloittanut uusien haasteiden parissa joulukuussa 2016 siirtyessäni Valmet Technologies Oy:n palvelukseen. Muutin heti tammikuun 2017 alussa Indonesian pääkaupunkiin Jakartaan. Valmet avaa tänne uuden huoltokeskuksen ja vastuullani on Valmet Indonesian huoltoliiketoiminta ja sen edelleen kehittäminen. Perhe muuttaa perässä tänne elokuussa ja lapset aloittavat kesän jälkeen koulunkäynnin täällä.





Terveisesi Avance verkostolle

Olen kiitollinen entiselle esimiehelleni, työn ohjaajalleni, koko Avancen henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, opiskelukavereille ja kaikille matkan varrella tapaamilleni loistaville ihmisille kaikesta avusta ja sparrauksesta matkan aikana. Tämä oli huikea positiivinen ja energinen matka!

EMBA -koulutus loi loistavat puitteet verkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen. Oma Linkedin verkostoni kasvoi sadoilla loistavilla oman alansa asiantuntijoilla ja johtajilla. Rohkaisen kaikkia verkostoitumaan koulutuksen aikana ja myös sen jälkeen. Liiketoiminnan haasteet aloista ja työtehtävistä huolimatta ovat samankaltaisia ja koulutuksen kautta syntyneen verkoston ja taustan avulla meillä kaikilla on nyt hyvät edellytykset keskustella ja ratkaista haasteita.

Parhaat terveiset koko Avance verkostolle!
  
Marko Hantula
Johtaja, huoltoliiketoiminta
Valmet Technologies Oy, Valmet Indonesia
 


haastattelijana: Ari Manninen, Avance-johtamiskoulutus

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Miksi matkustin vuonna 2016?

Dubai, Qatar, Chile, Usa, Kanada, Saksa, Ruotsi, Ranska ja useat muut maat ovat nyt nähty viime vuoden aikana. Joissakin maissa olen ehtinyt käymään jo useaan kertaan vuoden aikana. Toimintasuunnitelmani vuodelle 2016 näytti vuosi sitten jo siltä, että matkustusta oli luvassa, mutta en osannut koskaan odottaa näin mittavaa matkustusmäärää. 

Matkailu sinänsä ei varmasti ole koskaan itse tarkoitus liiketoiminnassa varsinkin, kun digitaliset sovellukset auttavat nykyään paljon kontaktien ylläpidossa. Nyt näin vuotta päättäessäni mietin, että miksi näin kumminkin kävi vuonna 2016 ja mitä siitä jäi käteen?


Voi varmaan aluksi olettaa, että tein kaiken tämän ainakin osaksi siksi, että pääsisin työn ohessa vähän tutkimaan maailmaa. En kumminkaan hyväksy sitä selitystä itselleni, koska kotona on odottanut joka matkapäivä perhe ja on vähintäänkin kohtuullista sanoa, että matkustamiseni on varmasti rasittanut kotijoukkoja merkittävästi.

No miksi en sitten hoitanut kaikkia tapaamisia teknologian välityksellä, koska tiesin varastavani aikaa perheeltäni? Sitä miettiessäni mielestäni katse pitää ottaa enemmän asiakkaan suunnalta meihin päin, jotta syyt matkustamiseeni olisivat perustellummat. Samalla konsulttien usein käyttämä englanninkielen sana ”engagement” on hyvä pitää mielessä, kun mietin menneen vuoden matkapäivien perusteita. Alla on muutamia lyhyitä tarinoita mitä matkustamiseeni on kuulunut vuodenvarrelta asiakaskokemuksen ikkunasta katsottuna.

Miten kokisit, jos toimittaja sopii usean sähköposti- ja Skype-palaverin jälkeen, että tulee itse paikan päälle katsomaan 24 tunnin matkustamisen jälkeen, miten asiassa edetään? Ja mitä jos se sama henkilö ilmoittaisi, kun asiat ovat edenneet hyvin, että tavataan vielä uudelleen Suomen suurlähetystössä cocktail tilaisuudessa missä päivitetään viimeisimmät kuulumiset asioiden ympäriltä, jotta saadaan asioihin lisää vauhtia.

Mitä jos olisit sopimassa strategisesti tärkeää sopimusta uuden kumppanisi kanssa mitä ei ole koskaan yhtiön 40 vuotisen historian aikana tehty ja huomaat pitkien neuvottelujen jälkeenkin, että asiat eivät etene keskustelusta huolimatta. Niin yhteistyökumppani tuleekin itse paikanpäälle 29 tunnin matkustusajan jälkeen vain kahden päivän palaveria varten, jotta sopimuksen solmut saadaan yhdessä aukaistua. 

Jos jo vuosia kestänyt hyvä yhteistyö toimii ja kommunikaatio on aktiivista, mutta silti kumppani tulee vielä 23 tunnin matkan päästä paikan päälle miettimään, miten saadaan asiaa paikallisesti vielä paremmin kasvuun, jotta yhteistyö olisi kaikille vieläkin parempi tulevaisuudessa.

Mitä jos olisit ensimmäinen asiakas koko maassasi, joka olisi ostanut uuden innovatiivisen laitteen ja olet maan suurin palveluntarjoaja alallasi. Laitteen toimittaja ilman erillistä sopimusta tulisi 22 tunnin matkustamisen jälkeen vielä messuille päivittämään sinun messuvideosi, jotta näyttäisit vielä paremmalta omien asiakkaittesi edessä.

Tai mitä jos toiminnalliset ongelmat eivät ratkea tuotannossasi. Toimittaja ajaa yli 1500 kilometriä paikanpäälle ja takaisin selvittämään asiaa, vaikka et edes ole ostanut toimittajalta vielä yhtään mitään. Ja ennen tätä toimittaja on käynyt jo pikaisesti vielä Saksassa kahden päivän reissulla, jotta saataisiin mahdollisimman kattavat vastaukset palaveriisi.

Tai lopuksi ehkä tärkeimpänä. Mitä jos tavattaisiin kaikki yhteistyökumppanit maailman suurimmilla alan messuilla, jonne jokainen on matkustanut vähintäänkin yli 20 tuntia ja vietetään messujen jälkeen vielä pari ylimääräistä päivää vapaasti yhdessä, jotta tutustutaan toisiimme paremmin ja tehdään asioita, jotta yhteistyö syvenisi kaikilla osa-alueilla lisää.

Nyt kun asiat käännetään näin asiakkaan puolelta katsottuna niin ei mielestäni tarvitse enempää kenellekään selittää, miksi matkapäiviä on siis kertynyt ja miksi teknologia ei ole sittenkään voinut korvata kaikkia näitä asioita. Maailmassa on vielä paljon kohtia, joihin tarvitaan vielä inhimillistä kontaktia ja tukemista. Eikä kenellekään matkoilla tarvitse erikseen perustella, kuinka tärkeää nämä yhteistyön hetket ovat olleet myös yrityksellemme, koska jokainen asiakas tietää ne uhraukset, joita tehdään yhteistyön eteen. Asiat ovat aina niin merkittäviä, että siihen joutuu sopeutumaan myös henkilön ympärillä olevat läheiset ihmiset myös.

Niin, ja mitä tästä kaikesta jäi sitten käteen? Ainakin uusia asiakkaita sekä uusia jakelijoita ja jopa mahdollisuuksia olla mukana uusissa uraauurtavissa kehityshankkeissa. Ja uskon, että voin varata vuoden 2017 budjettiin myös jonkun verran kasvunvaraakin…

Hyvää Uutta Vuotta 2017!!!













Tomi Korhonen
tk(at)sleipner.fi
Toimitusjohtaja
Sleipner Finland Oy 


tiistai 17. tammikuuta 2017

Three tweets - EMBA event in the Twitter era


It is a great year of 2017. Finland, and thus we all, is celebrating 100 year of independence. Also our Business School has a special year - we will reach the respectable 50 year milestone. Hence, we in Avance thought that we could start this year with a memorable customer event into which we would like to invite honorable members of our alumni, current EMBA students, future students and of course our valuable partners and friends, which make it possible that we can run an effective country wide EMBA program.
Hence we decided that 12.1.2017 would a great day for an event where social media expert Neal Schaffer would share his latest thoughts and observations with us. As always a decision is just a starting point, it is crucial what happens next, how people choose to act. I am pleased to tell that many chose to join us and had an excellent event in Paasitorni. Thank you all for making the memorable event real.
But what was the key message from Neal Schaffer? In the Twitter era it is possible to see how the participants experienced the event. As we know, there is always creativity and power on the both side: writer does her/his part and reader her/his; key note speaker does her/his part and participant has her/his role to play. This same phenomenon is present everywhere, for instance in every strategy session someone presents ideas and each participant interprets the message on their own way and everyone makes a decision how to continue from there.
For this blog I selected three tweets which were sent in the event.

One of Neal’s key message was that The Future is Now. In the realm of  Social Media, it means that instead of waiting new and even more exiting platforms, there are already many platforms which offer outstanding opportunities for many business use. Neal said that in the world of social media we are witnessing the era of evolution not revolution.
In his keynote Neal told how he had worked as a salesman in Japan and in China. His principle was to bring valuable new information to customer meetings, that principle opened doors and deepened connections. Social media is no different, valuable relevant content is vital in keeping and nurturing important connections.
It can be said that the concept of Voice was strongly present in Neal’s presentation. He talked about the importance of developing a distinctive visual voice for every company. He also talked about the voice which we all have, and the voice which every employee possesses. Different platforms are powerful loudspeakers and hence it is vital how people decide to use their voice in the Twitter era. The concept of Employee Advocacy merits a close attention.

In sum,

Thank you all, thank you Neal. It was a memorable start for this special year. As a write this blog special year 2017 is in the good progress. For instance Strategies of Excellence seminar is on its way today on Vantaa and Change management EMBA module will start in the next week. Just great.

Special year will also bring with it special events, next one for future EMBA students is Avance info 14th of February in Helsinki. Welcome.
I wish you all excellent special year.









Ari Manninen, Director
Avance Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

torstai 15. joulukuuta 2016

Mikä kiinnosti suomalaisia vuonna 2016?

Mitkä asiat askarruttivat suomalaisia vuoden 2016 aikana? Mistä tietolähteistä ja niiden yhdistelmistä voisi löytyä kysymykseen vastauksia? Haastava tehtävä… mutta onneksi meillä on Google! 

Pelkästään Suomessa tehdään yli 30 miljoonaa Google-hakua päivittäin, joten vuodessa hakuja kertyy yli miljardi. Nyt, kun Google julkaisi Suomen haetuimmat asiat vuonna 2016, sillä on varsin laaja aineisto meitä kiinnostavista asioista.

Google jakaa ihmisten hakemat asiat eniten haettuihin ja trendaaviin. Trendaavien hakusanojen listalla ovat hakusanat, joiden käyttö on kasvanut eniten verrattuna edelliseen vuoteen. Trendaavin hakusana vuonna 2016 oli Pokemon Go, eikä mikään ihme! 

Ensinnäkin, peli julkaistiin Suomessa vasta heinäkuussa 2016, joten hakumärät tuskin olivat kovin suuria edellisenä vuonna. Toisaalta, onhan kyseessä peli, joka on saanut Suomen kansan vaeltamaan ulos Poke Stopeille, yhdistänyt lapset ja vanhemmat ja pakottanut ihmiset kävelemään, jotta munasta kuoriutuisi Snorlax tai vaikka peräti Poliwrath!



Googlen hakusanojen perusteella Suomen vuoden 2016 trendaavin henkilö oli Saara Aalto, joka todisti jälleen kerran oikeaksi perinteiset sanonnat ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan” tai ”kykysi täytyy ensin saada tunnustusta ulkomailla ennen kuin ne tunnustetaan Suomessa, jos silloinkaan”. Mielenkiintoista henkilölistalla on se, että kärkikymmenikkö koostuu lähinnä viihdemaailman henkilöistä ja urheilijoista. Donald Trump ylsi sijalle kolme.

Ruokalistalla pärjäsi parhaiten nyhtökaura. Tämä on luonnollisesti vahva viite suomalaisen ruokakulttuurin terveellistymisestä, koska nyhtöpossua ei näy listalla ja töhnämuna sekä raparpekonikin jäivät kauas taakse. Yhteiskunnallisten aiheiden menestyjä oli WWF:n Norppalive, jossa kameran välityksellä päästään seuraamaan saimaannorpan hengähdystaukoa lepokivellä. Kuinka-hakujen sarjassa trendaavin kysymys oli ”kuinka kauan maksetaan elatusmaksua?”

Tässä oli Suomen mielenkiintoisimpia asioita vuonna 2016, ainakin Google-hakujen perusteella.

Mitähän kaikkea tästä sitten voisi päätellä? Ja olisitko muuten arvannut ennalta suosituimmat hakusanat?

Oikein Hyvää Joulua ja osuvia hakuja vuodelle 2017! Mahtaisiko vuoden päästä haetuin kirjainyhdistelmä olla EMBA…:-)















markku.laajala(at)jyu.fi



torstai 24. marraskuuta 2016

Mikä ihmeen työkykyjohtaminen?

Työkykyjohtaminen on käsitteenä saanut vahvan jalansijan henkilöstöjohtamisen maailmassa. Vaikka termi liikkuukin vakiintuneena monen HR-päättäjän suussa, olen huomannut, että sen sisältö ja tarkoitus on kirjavasti ymmärretty. Olemmeko me siis onnistuneet mystifioimaan asian, joka linkittyy oleellisesti yrityksen arkijohtamiseen?

On toki selvää, että usein koetaan helpommaksi johtaa asioita ja huoltaa koneita, kun tarttua meidän ihmisten työsuorituksissa näkyviin haasteisiin. Niiden yhteydessä, kun on riski törmätä inhimillisesti hankaliin asioihin. Kuitenkin työkykyongelmat aiheuttavat juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 4,3 miljardin kustannukset yksityisen sektorin yrityksissä Suomessa. Nämä luvut puhuvat tähän mystiseen asiaan tarttumisen puolesta. 


Yrityksen ylimmän johdon sitoutuminen on tärkein asia työkykyjohtamiseen tartuttaessa. Siinä missä yrityksen liiketoiminnan muita avainlukuja seurataan johtoryhmien agendalla hyvinkin tiiviisti, työkykyjohtamisen tasosta kertovat luvut tulee linkittää tähän seurantaan mukaan – ja mikä tärkeintä, euroina. 

Tämä tukee johdon ymmärryksen kasvamista työkykyjohtamisen tason vaikutuksesta kannattavaan yritystoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. Tämän jälkeen työkykyjohtamiseen linkittyvän keinovalikoiman rakentamiselle on johdon antama mandaatti olemassa. 

Keinovalikoima on ns. työkalupakki niihin tilanteisiin, joissa henkilön työssä suoriutumisessa on haasteita. Tämän työkalupakin sisällön tunteminen on tärkeää niin esimiehille kuin työntekijöille. Esimiehen tehokas toiminta ja havaitun asian puheeksi ottaminen on ensimmäinen työkalupakissa oleva asia. Tämä on kokemusteni mukaan myös se vaikein asia. 

On kovin helppoa perustella itselleen hankalaan asiaan tarttumien lykkäämistä ja toivoa ajan hoitavan asiaa paremmaksi kuin lähteä keskustelemaan niistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat työn tekemistä. Tässä yhteydessähän sitä saattaa saada eteensä tukun sellaisia asioita ratkaistaviksi, joihin oma osaaminen ei yksinkertaisesti riitä. Mutta eipä tarvitse riittääkään. 

Tärkeintä on, että yritykseen on aidosti rakentunut varhaisen välittämisen kulttuuri, jonka puitteissa on sekä esimiehille että työntekijöille itsestään selvää yhteisistä työtä hankaloittavista asioista avoin keskustelu. Ja seuraava työkalupakista otettava työkalu hahmottuukin juuri näiden keskustelujen yhteydessä. Puhummeko omalla työpaikalla tehtävistä tilapäisistä tai pysyvistä työjärjestelyistä? Onko jokin sairaudenhoidollinen asia edessä? Tulevatko erilaiset kuntouttavat toimenpiteet tuomaan ratkaisun haasteeseen? Olisiko mahdollisesti ihan uuteen työhön kouluttautuminen oman työkyvyn kannalta kriittinen asia? 

Näissä kaikissa asioissa esimiehen ja työntekijän tukena on oltava hyvä verkosto kuten yrityksen henkilöstöasioista vastaavat asiantuntijat, työterveyshuolto, työeläkeyhtiö ja tapaturmavakuutusyhtiö muita kuntouttavia tahoja unohtamatta. Joka tilanteessa työkalupakin eri keinot tulee olla helposti ja matalalla kynnyksellä hyödynnettävissä ja toimintaohjeet selkeästi kuvattuja. Esimiehet eivät törmää näihin asioihin onneksi kuitenkaan päivittäin. Ja tukena olevan verkoston tulee ottaa proaktiivisesti koppi asioiden ratkaisemisesta. Helppoa, eikö vaan? 


Työkykyjohtamisen mystifioinnin sijaan kannattaa siis ennemminkin puhua työntekijöiden suorituksen johtamisesta. Se ei siis ole mikään esimiestyöstä irrallinen ja muille tahoille ulkoistettavissa oleva asia. Se on arkijohtamista ja sen puitteissa havaittuihin haasteisiin vastaamista tavoitetilassaan hyvin ja proaktiivisesti toimivan verkoston tukemana. 

Oma missioni tässä verkostossa on paremman johtamisen ja lähiesimiestyön rakentaminen työpaikoille. Parempi työkyky on tärkeä osa paremman työelämän rakentamista.












Kati Huoponen
Työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Executive MBA-opiskelija
Blogi kirjoitettu Executive MBA-lopputyön teemasta




Kuvat: www.freepik.com>Designed by Pressfoto / Freepik
www.freepik.com>Designed by Freepik

maanantai 14. marraskuuta 2016

Quintessential Business Research - EMBA thesis. Views on Starting Point


It is surprising how quickly one gets used to almost everything and does not really notice what is going on or what is special in one’s surroundings. As a person who has a privilege to read and comment both research theses and strategy documents written by executives, I also get used to the special way how business phenomena are examined and developed in those reports. 

However, there is always a possibility to wake up and notice something one may not have noticed that clearly before. Somehow the recent EMBA reports caught my attention, and I realized that there is something very elementary, quintessential in these reports; something what makes these reports excellent type of business research; something which merits to be mentioned and noticed distinctly.

That something is that in EMBA research the writer is also the doer. S/he is the one who is the middle of those phenomena what s/he is examining and developing. This setting gives to reflection and learning a very special basis - it is different if you are in the middle of the action what you are developing or if you are examining things from afar.

In Avance EMBA we have always emphaziced that EMBA students should focus on their real-life situation and apply theoretical frameworks in that setting. Interestingly in one table discussion in AMBA conference for Deans and Directors I heard that in some Business schools EMBA research is approached from different angle. Their view was the EMBA thesis should be done for some other organization on not for student’s own organization. There are certainly merits on that approach also, in particular from the perspective of learning how things are done in other organizations.  Still I would maintain that learning and in particular learning from deep personal reflection are on their best when you are doer and learner at the same time. 

The well-known model from Kolb depicts how learning is a cycle : from concrete experience to reflection and to learning, which could lead to renewed experimentation and experience on the new level of expertise and capability.



What this blog wishes to take up and discuss separately is the vital importance of a starting point - a point from which the learning journey starts. For instance, in business life a personal development road - which one must travel before a doer role on the strategic level is possible - is often long and demanding. To become a doer at the strategic level is an achievement as such, often the path to that role has demanded years of hard work and success in different tasks. So one cannot just adopt a doer role and consequently a learner role on the strategic level, one has to achieve that status and possibility to examine and develop issues from that perspective.


Hence EMBA research is quintessential business research in particular on strategic issues because when writer is also a doer then it is possible to deeply and richly evaluate one’s own experiences, learn from those experiences and develop ways forward, ways where the developer herself/himself maintains and often strengthens her/his strategic doer role.

But wait, can it happen that also EMBA student becomes so familiar with her/his situation that s/he may not be fully aware how s/he could benefit as much as possible from her/his special strategic position throughout the EMBA thesis writing experience. This may happen, actually it is almost bound to happen, because we all tend to forget how to take a fresh look to our situation. Hence I suggest three points which a writer of an EMBA thesis could ponder in order to make her/his report a quintessential business research and in order to leverage her/his special position as much as possible in her/his learning journey and also in order learn and benefit from the process in the long run as much as possible.

1. Doer role

Recognize clearly, discuss analytically, take an insightful look to your past development and to your future possibilities about your doer role on the strategic level. Also notice acutely, that when selecting EMBA thesis topic it is often possible to take even a bit more demanding and/or general strategic perspective under examination than what is right now the everyday reality. However you must genuinely feel and anticipate what that new topic and perspective on strategy work would entail, so that doer-learner setting still remains true. Hence, EMBA thesis is a good place to stretch one’s doer role and at the same time enhance one’s learning on strategic issues. At its best EMBA journey is a learning experience, and also a growing journey.

2. Honesty and courage in reflection

In order to really reflect how one’s organization operates one must be both able and willing to see alternatives to current route of action. The present reality cannot be the only possibility, it cannot dictate without question what is right and possible. Could impossible be possible? Which new routes of action would be possible for you and for your organization? EMBA thesis is a tool to dig up strategic alternatives which busy everyday may have buried under numerous day to day activities and busy schedules. 

3.      New capability

It may be that one writes only one EMBA thesis, but this process creates capabilities which one can use throughout her/his working life. To write an EMBA thesis is not just an exercise to conquer new knowledge, it is also a way to acquire new capabilities. And while we are bound to forget pieces of knowledge, capability on its part is different entity because capability just gets better the more we use it. 

Hence while writing an EMBA thesis is demanding task as such, one should not submerge herself/himself into details of writing the thesis. Instead, one should all the time keep in mind the bigger picture.


Throughout the EMBA project, one can develop her/his capabilities to become a doer who is also an astute learner and developer. The way to speed up learning cycle in the long run is to be able to create constant dialogue between doing and reflection.


In sum: starting point matters

It has been said that all paths are as good if you do not know where you are heading and what is your goal. Certainly goal awareness is important. 

At the same time in the learning journey it is also important both to recognize the starting point and work diligently in order to develop the starting point as promising as conceivable. It is essential to do everything imaginable in order to establish a starting point which opens most promising landscapes for learning. 

In learning journey also the starting point matters a lot.













ari.manninen(at)jyu.fi