tiistai 17. tammikuuta 2017

Three tweets - EMBA event in the Twitter era


It is a great year of 2017. Finland, and thus we all, is celebrating 100 year of independence. Also our Business School has a special year - we will reach the respectable 50 year milestone. Hence, we in Avance thought that we could start this year with a memorable customer event into which we would like to invite honorable members of our alumni, current EMBA students, future students and of course our valuable partners and friends, which make it possible that we can run an effective country wide EMBA program.
Hence we decided that 12.1.2017 would a great day for an event where social media expert Neal Schaffer would share his latest thoughts and observations with us. As always a decision is just a starting point, it is crucial what happens next, how people choose to act. I am pleased to tell that many chose to join us and had an excellent event in Paasitorni. Thank you all for making the memorable event real.
But what was the key message from Neal Schaffer? In the Twitter era it is possible to see how the participants experienced the event. As we know, there is always creativity and power on the both side: writer does her/his part and reader her/his; key note speaker does her/his part and participant has her/his role to play. This same phenomenon is present everywhere, for instance in every strategy session someone presents ideas and each participant interprets the message on their own way and everyone makes a decision how to continue from there.
For this blog I selected three tweets which were sent in the event.

One of Neal’s key message was that The Future is Now. In the realm of  Social Media, it means that instead of waiting new and even more exiting platforms, there are already many platforms which offer outstanding opportunities for many business use. Neal said that in the world of social media we are witnessing the era of evolution not revolution.
In his keynote Neal told how he had worked as a salesman in Japan and in China. His principle was to bring valuable new information to customer meetings, that principle opened doors and deepened connections. Social media is no different, valuable relevant content is vital in keeping and nurturing important connections.
It can be said that the concept of Voice was strongly present in Neal’s presentation. He talked about the importance of developing a distinctive visual voice for every company. He also talked about the voice which we all have, and the voice which every employee possesses. Different platforms are powerful loudspeakers and hence it is vital how people decide to use their voice in the Twitter era. The concept of Employee Advocacy merits a close attention.

In sum,

Thank you all, thank you Neal. It was a memorable start for this special year. As a write this blog special year 2017 is in the good progress. For instance Strategies of Excellence seminar is on its way today on Vantaa and Change management EMBA module will start in the next week. Just great.

Special year will also bring with it special events, next one for future EMBA students is Avance info 14th of February in Helsinki. Welcome.
I wish you all excellent special year.









Ari Manninen, Director
Avance Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

torstai 15. joulukuuta 2016

Mikä kiinnosti suomalaisia vuonna 2016?

Mitkä asiat askarruttivat suomalaisia vuoden 2016 aikana? Mistä tietolähteistä ja niiden yhdistelmistä voisi löytyä kysymykseen vastauksia? Haastava tehtävä… mutta onneksi meillä on Google! 

Pelkästään Suomessa tehdään yli 30 miljoonaa Google-hakua päivittäin, joten vuodessa hakuja kertyy yli miljardi. Nyt, kun Google julkaisi Suomen haetuimmat asiat vuonna 2016, sillä on varsin laaja aineisto meitä kiinnostavista asioista.

Google jakaa ihmisten hakemat asiat eniten haettuihin ja trendaaviin. Trendaavien hakusanojen listalla ovat hakusanat, joiden käyttö on kasvanut eniten verrattuna edelliseen vuoteen. Trendaavin hakusana vuonna 2016 oli Pokemon Go, eikä mikään ihme! 

Ensinnäkin, peli julkaistiin Suomessa vasta heinäkuussa 2016, joten hakumärät tuskin olivat kovin suuria edellisenä vuonna. Toisaalta, onhan kyseessä peli, joka on saanut Suomen kansan vaeltamaan ulos Poke Stopeille, yhdistänyt lapset ja vanhemmat ja pakottanut ihmiset kävelemään, jotta munasta kuoriutuisi Snorlax tai vaikka peräti Poliwrath!



Googlen hakusanojen perusteella Suomen vuoden 2016 trendaavin henkilö oli Saara Aalto, joka todisti jälleen kerran oikeaksi perinteiset sanonnat ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan” tai ”kykysi täytyy ensin saada tunnustusta ulkomailla ennen kuin ne tunnustetaan Suomessa, jos silloinkaan”. Mielenkiintoista henkilölistalla on se, että kärkikymmenikkö koostuu lähinnä viihdemaailman henkilöistä ja urheilijoista. Donald Trump ylsi sijalle kolme.

Ruokalistalla pärjäsi parhaiten nyhtökaura. Tämä on luonnollisesti vahva viite suomalaisen ruokakulttuurin terveellistymisestä, koska nyhtöpossua ei näy listalla ja töhnämuna sekä raparpekonikin jäivät kauas taakse. Yhteiskunnallisten aiheiden menestyjä oli WWF:n Norppalive, jossa kameran välityksellä päästään seuraamaan saimaannorpan hengähdystaukoa lepokivellä. Kuinka-hakujen sarjassa trendaavin kysymys oli ”kuinka kauan maksetaan elatusmaksua?”

Tässä oli Suomen mielenkiintoisimpia asioita vuonna 2016, ainakin Google-hakujen perusteella.

Mitähän kaikkea tästä sitten voisi päätellä? Ja olisitko muuten arvannut ennalta suosituimmat hakusanat?

Oikein Hyvää Joulua ja osuvia hakuja vuodelle 2017! Mahtaisiko vuoden päästä haetuin kirjainyhdistelmä olla EMBA…:-)















markku.laajala(at)jyu.fi



torstai 24. marraskuuta 2016

Mikä ihmeen työkykyjohtaminen?

Työkykyjohtaminen on käsitteenä saanut vahvan jalansijan henkilöstöjohtamisen maailmassa. Vaikka termi liikkuukin vakiintuneena monen HR-päättäjän suussa, olen huomannut, että sen sisältö ja tarkoitus on kirjavasti ymmärretty. Olemmeko me siis onnistuneet mystifioimaan asian, joka linkittyy oleellisesti yrityksen arkijohtamiseen?

On toki selvää, että usein koetaan helpommaksi johtaa asioita ja huoltaa koneita, kun tarttua meidän ihmisten työsuorituksissa näkyviin haasteisiin. Niiden yhteydessä, kun on riski törmätä inhimillisesti hankaliin asioihin. Kuitenkin työkykyongelmat aiheuttavat juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 4,3 miljardin kustannukset yksityisen sektorin yrityksissä Suomessa. Nämä luvut puhuvat tähän mystiseen asiaan tarttumisen puolesta. 


Yrityksen ylimmän johdon sitoutuminen on tärkein asia työkykyjohtamiseen tartuttaessa. Siinä missä yrityksen liiketoiminnan muita avainlukuja seurataan johtoryhmien agendalla hyvinkin tiiviisti, työkykyjohtamisen tasosta kertovat luvut tulee linkittää tähän seurantaan mukaan – ja mikä tärkeintä, euroina. 

Tämä tukee johdon ymmärryksen kasvamista työkykyjohtamisen tason vaikutuksesta kannattavaan yritystoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. Tämän jälkeen työkykyjohtamiseen linkittyvän keinovalikoiman rakentamiselle on johdon antama mandaatti olemassa. 

Keinovalikoima on ns. työkalupakki niihin tilanteisiin, joissa henkilön työssä suoriutumisessa on haasteita. Tämän työkalupakin sisällön tunteminen on tärkeää niin esimiehille kuin työntekijöille. Esimiehen tehokas toiminta ja havaitun asian puheeksi ottaminen on ensimmäinen työkalupakissa oleva asia. Tämä on kokemusteni mukaan myös se vaikein asia. 

On kovin helppoa perustella itselleen hankalaan asiaan tarttumien lykkäämistä ja toivoa ajan hoitavan asiaa paremmaksi kuin lähteä keskustelemaan niistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat työn tekemistä. Tässä yhteydessähän sitä saattaa saada eteensä tukun sellaisia asioita ratkaistaviksi, joihin oma osaaminen ei yksinkertaisesti riitä. Mutta eipä tarvitse riittääkään. 

Tärkeintä on, että yritykseen on aidosti rakentunut varhaisen välittämisen kulttuuri, jonka puitteissa on sekä esimiehille että työntekijöille itsestään selvää yhteisistä työtä hankaloittavista asioista avoin keskustelu. Ja seuraava työkalupakista otettava työkalu hahmottuukin juuri näiden keskustelujen yhteydessä. Puhummeko omalla työpaikalla tehtävistä tilapäisistä tai pysyvistä työjärjestelyistä? Onko jokin sairaudenhoidollinen asia edessä? Tulevatko erilaiset kuntouttavat toimenpiteet tuomaan ratkaisun haasteeseen? Olisiko mahdollisesti ihan uuteen työhön kouluttautuminen oman työkyvyn kannalta kriittinen asia? 

Näissä kaikissa asioissa esimiehen ja työntekijän tukena on oltava hyvä verkosto kuten yrityksen henkilöstöasioista vastaavat asiantuntijat, työterveyshuolto, työeläkeyhtiö ja tapaturmavakuutusyhtiö muita kuntouttavia tahoja unohtamatta. Joka tilanteessa työkalupakin eri keinot tulee olla helposti ja matalalla kynnyksellä hyödynnettävissä ja toimintaohjeet selkeästi kuvattuja. Esimiehet eivät törmää näihin asioihin onneksi kuitenkaan päivittäin. Ja tukena olevan verkoston tulee ottaa proaktiivisesti koppi asioiden ratkaisemisesta. Helppoa, eikö vaan? 


Työkykyjohtamisen mystifioinnin sijaan kannattaa siis ennemminkin puhua työntekijöiden suorituksen johtamisesta. Se ei siis ole mikään esimiestyöstä irrallinen ja muille tahoille ulkoistettavissa oleva asia. Se on arkijohtamista ja sen puitteissa havaittuihin haasteisiin vastaamista tavoitetilassaan hyvin ja proaktiivisesti toimivan verkoston tukemana. 

Oma missioni tässä verkostossa on paremman johtamisen ja lähiesimiestyön rakentaminen työpaikoille. Parempi työkyky on tärkeä osa paremman työelämän rakentamista.












Kati Huoponen
Työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Executive MBA-opiskelija
Blogi kirjoitettu Executive MBA-lopputyön teemasta




Kuvat: www.freepik.com>Designed by Pressfoto / Freepik
www.freepik.com>Designed by Freepik

maanantai 14. marraskuuta 2016

Quintessential Business Research - EMBA thesis. Views on Starting Point


It is surprising how quickly one gets used to almost everything and does not really notice what is going on or what is special in one’s surroundings. As a person who has a privilege to read and comment both research theses and strategy documents written by executives, I also get used to the special way how business phenomena are examined and developed in those reports. 

However, there is always a possibility to wake up and notice something one may not have noticed that clearly before. Somehow the recent EMBA reports caught my attention, and I realized that there is something very elementary, quintessential in these reports; something what makes these reports excellent type of business research; something which merits to be mentioned and noticed distinctly.

That something is that in EMBA research the writer is also the doer. S/he is the one who is the middle of those phenomena what s/he is examining and developing. This setting gives to reflection and learning a very special basis - it is different if you are in the middle of the action what you are developing or if you are examining things from afar.

In Avance EMBA we have always emphaziced that EMBA students should focus on their real-life situation and apply theoretical frameworks in that setting. Interestingly in one table discussion in AMBA conference for Deans and Directors I heard that in some Business schools EMBA research is approached from different angle. Their view was the EMBA thesis should be done for some other organization on not for student’s own organization. There are certainly merits on that approach also, in particular from the perspective of learning how things are done in other organizations.  Still I would maintain that learning and in particular learning from deep personal reflection are on their best when you are doer and learner at the same time. 

The well-known model from Kolb depicts how learning is a cycle : from concrete experience to reflection and to learning, which could lead to renewed experimentation and experience on the new level of expertise and capability.



What this blog wishes to take up and discuss separately is the vital importance of a starting point - a point from which the learning journey starts. For instance, in business life a personal development road - which one must travel before a doer role on the strategic level is possible - is often long and demanding. To become a doer at the strategic level is an achievement as such, often the path to that role has demanded years of hard work and success in different tasks. So one cannot just adopt a doer role and consequently a learner role on the strategic level, one has to achieve that status and possibility to examine and develop issues from that perspective.


Hence EMBA research is quintessential business research in particular on strategic issues because when writer is also a doer then it is possible to deeply and richly evaluate one’s own experiences, learn from those experiences and develop ways forward, ways where the developer herself/himself maintains and often strengthens her/his strategic doer role.

But wait, can it happen that also EMBA student becomes so familiar with her/his situation that s/he may not be fully aware how s/he could benefit as much as possible from her/his special strategic position throughout the EMBA thesis writing experience. This may happen, actually it is almost bound to happen, because we all tend to forget how to take a fresh look to our situation. Hence I suggest three points which a writer of an EMBA thesis could ponder in order to make her/his report a quintessential business research and in order to leverage her/his special position as much as possible in her/his learning journey and also in order learn and benefit from the process in the long run as much as possible.

1. Doer role

Recognize clearly, discuss analytically, take an insightful look to your past development and to your future possibilities about your doer role on the strategic level. Also notice acutely, that when selecting EMBA thesis topic it is often possible to take even a bit more demanding and/or general strategic perspective under examination than what is right now the everyday reality. However you must genuinely feel and anticipate what that new topic and perspective on strategy work would entail, so that doer-learner setting still remains true. Hence, EMBA thesis is a good place to stretch one’s doer role and at the same time enhance one’s learning on strategic issues. At its best EMBA journey is a learning experience, and also a growing journey.

2. Honesty and courage in reflection

In order to really reflect how one’s organization operates one must be both able and willing to see alternatives to current route of action. The present reality cannot be the only possibility, it cannot dictate without question what is right and possible. Could impossible be possible? Which new routes of action would be possible for you and for your organization? EMBA thesis is a tool to dig up strategic alternatives which busy everyday may have buried under numerous day to day activities and busy schedules. 

3.      New capability

It may be that one writes only one EMBA thesis, but this process creates capabilities which one can use throughout her/his working life. To write an EMBA thesis is not just an exercise to conquer new knowledge, it is also a way to acquire new capabilities. And while we are bound to forget pieces of knowledge, capability on its part is different entity because capability just gets better the more we use it. 

Hence while writing an EMBA thesis is demanding task as such, one should not submerge herself/himself into details of writing the thesis. Instead, one should all the time keep in mind the bigger picture.


Throughout the EMBA project, one can develop her/his capabilities to become a doer who is also an astute learner and developer. The way to speed up learning cycle in the long run is to be able to create constant dialogue between doing and reflection.


In sum: starting point matters

It has been said that all paths are as good if you do not know where you are heading and what is your goal. Certainly goal awareness is important. 

At the same time in the learning journey it is also important both to recognize the starting point and work diligently in order to develop the starting point as promising as conceivable. It is essential to do everything imaginable in order to establish a starting point which opens most promising landscapes for learning. 

In learning journey also the starting point matters a lot.













ari.manninen(at)jyu.fi 

perjantai 21. lokakuuta 2016

Miksi myynnin johtamiseen kannattaa panostaa?


”Kyllä se on niin, että myynti onnistuu vain silloin kun onnistut palkkaamaan hyvän myyjän, ei siinä muuta johtamista tarvita.” Näin minulle kommentoitiin eräässä KasvuOpen-infossa, kun olin omassa puheenvuorossani esittänyt, että myynnin johtamiseen ja sen kehittämiseen kannattaa panostaa vaikkapa koulutuksella.

V
aikka edellä mainittu kommentti on yksittäinen spontaani reaktio, niin ajattelisin sen laajemminkin kuvaavan myynnin johtamisen tilannetta monessa yrityksessä.  Myynti nähdään usein vain operatiivisena toimintana, jonka onnistuminen riippuu siitä, kuinka myyjät onnistuvat tekemään kauppaa.

Aivan varmasti monenkin yrityksen strategiassa on jokin maininta asiakkaista ja myös myynnin tavoitteet on määriteltynä. Myös CRM löytyy useamman myyjän työkaluista.
Professori Petri Parvinen (Suomen ensimmäinen myynnin professori) on sanonut myynnin johtamisesta:

Myynnin on kytkeydyttävä oman yrityksen strategiaan ja samalla myyntityössä on ymmärrettävä asiakkaiden ja toimittajaverkoston tavoitteita ja toimintasyklejä. Ratkaisu- ja innovaatiomyynti edellyttävät uudenlaista myyntiprosessien systematisointia ja myynnin johtamista. Myyntiin on ideoitava uudenlaisia myynti- ja palvelukonsepteja.”




Hyvät ja toimivat myyntitoiminnan rakenteet yhdistettynä myynnin prosessiajatteluun on perusta pätevälle myynnin johtamiselle.  Myyjien rekrytointi on myös erittäin tärkeä osa myynnin johtamista. Olisi osattava löytää ja valita juuri oikeat henkilöt, joilla on myyntityössä tarvittavat persoonallisuuden ominaisuudet.

Rakenteiden ja prosessien ohjaamana hyvät myyjät saavat näyttää parasta omaamistaan ja loistaa tähtimyyjinä.  Myynnin johdon tehtävänä on huolehtia rakenteiden ja prosessien toimivuudesta sekä asettaa tavoitteet myyntityölle.


Myynnin johtaminen vaatii erilaista osaamista kuin mitä myyntityö, joten harvoin hyvä myyjä on myös hyvä myynnin johtaja. Usein näin on kuitenkin tehty, hyvä ja tuloksia aikaan saava myyjä on saanut ylennyksen myynnin johtajaksi.

Kouluttautumalla ja panostamalla omaan osaamisen kehittämiseen voi saada uusia ajatuksia ja näkökulmia niin myyntiin kuin myös sen johtamiseen. Parhaimmillaan se voi tuottaa hyvinkin nopeasti juuri noita Petri Parvisen perään kuuluttamia uudenlaisia myynti- ja palvelukonsepteja.

Nykyaikaisen yrityksen strategiassa niin asiakkuudet kuin myös myynti näkyvät ja kuuluvat sekä asiakkaille että omalle henkilöstölle. Sillä niinhän se on, että myynti ja myyjät tuovat ne rahat, joilla kaikkien palkat maksetaan.
















J
yrki Kauppinen 
jyrki.e.kauppinen(at)jyu.fi
EMBA Myynnin johtaminen -ohjelman johtaja

maanantai 10. lokakuuta 2016

Liikenteen organisaatio

Liikenne, liikenteen ongelmat ja liikennesääntöjen noudattaminen puhuttavat ihmisiä. Viime aikoina kokemukset liikenneraivosta ovat olleet otsikoissa. Koulujen alkaessa muistutetaan erityisesti varovaisuudesta ja toisten huomioimisesta, kun syksy alkaa pimentyä. Aamulla pyöräillessäni työpaikalle ajattelin liikennettä isona organisaationa, jonka sujuva toiminta edellyttää tielläliikkujalta aika paljon asioita.

Jos liikenne ajatellaan organisaation kaltaisena kokonaisuutena, sillä on muutamia mielenkiintoisia haasteita. Liikenneorganisaation jäsenten määrä on suuri, kirjo valtava ja vain harva tuntee toisensa. Liikenneorganisaation perustehtävänä on mahdollistaa jäseniensä tavoitteen toteutuminen: päästä liikkumaan paikasta toiseen, päästä perille jonnekin. 


Liikenneorganisaation perustehtävä ja sen jäsenten tavoitteet ovat varsin selkeät, mutta niiden saavuttamiseksi tarvitaan paljon sääntöjä, koska ihmiset pyrkivät pääsemään perille samanaikaisesti eri paikkoihin. Lisäksi he tavoittelevat perille pääsemistä hyvin erilaisin keinoin, kun joku pyöräilee, toinen kävelee ja kolmas valitsee henkilöauton tai bussin. 

Sääntöjen tarve syntyy myös siitä, kun liikenneorganisaatiossa ei ole johtajia, vaan toiminta perustuu sääntöihin, joiden perusteella tielläliikkujien välisiä valtasuhteita säädellään. 

Kuitenkaan säännöt eivät yksistään voi taata minkään organisaation toiminnan sujuvuutta. Kaikkien organisaatioiden normien ja sääntöjen väleihin jää paljon tilaa, jossa ratkaisevaa on yksilön viisas toiminta. Organisaatio voi toimia hyvin vain, mikäli sen jäsenet tekevät yhteistyötä, ottavat toisiaan huomioon, ovat vastuullisia ja pystyvät mukauttamaan omaa toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa.


Kun organisaation jäsenet ovat liian itsekkäitä, eivät ota toisiaan huomioon eivätkä noudata yhteisesti sovittuja toimintatapoja, organisaation toiminta vaikeutuu. Tämä näkyy liikenteessä selkeästi. Toisten huomioonottamattomuus on liikenneorganisaatiossa helppoa, koska jäsenten välinen yhteenkuuluvuuden tunne on heikkoa, he ovat toisilleen tuntemattomia, he pyrkivät eri määränpäihin erilaisin kulkuvälinein yhteisiä ja risteäviä reittejä myöten ja turhan monella on liian kiire.

Organisaatiossa toimiminen vaatii uuden oppimista. Liikenneorganisaatioon tulee mukaan koko ajan uusia jäseniä. Myös tuntematon kaupunki ja muuttuneet liikennejärjestelyt saattavat aiheuttaa epävarmuutta ja uuden oppimisen tarvetta kokeneenkin tielläliikkujan kohdalla. Kun kaupunki ja reitti ovat tuttuja, liikenteessä on helpompaa ennakoida ja ottaa huomioon muita. Sama periaate pätee kaikissa organisaatioissa, kun uusi työntekijä perehtyy työhön ja työpaikan toimintatapoihin.

Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä, mutta yhteistyö ja toisen huomioonottaminen ovat ratkaisevia. Tämä pätee kaikkialla, myös liikenteen organisaatiossa!













markku.laajala(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö
Avance-johtamiskoulutus


perjantai 30. syyskuuta 2016

Hear hear! Great podcasts every manager should listen

2016 might be the year of podcasts. These digital audio files have been around for a decade, but I've noticed that recently they have become increasingly popular. For example in our Executive MBA's Web For Executives module, students found them really inspiring. And why not, podcasts come with many benefits:
  • For starters, podcasts provide in-depth conversational content as opposed to brief status updates and tweets. They are an essential source of rich digital content (in addition to blogs and video) 
  • Podcasts are highly ergonomic to consume. This is not a minor matter in this time of endless screen staring in highly unergonomic postures.  
  • You can use podcasts to fill your otherwise useless spare time.
    Been on a business trip lately?
The following presents some podcasts that I highly recommend for any manager to listen. I subscribe and listen to them with my iPad's podcast app but naturally other services will do. Below are just a few of my favorites. Feel free to share your favorites in the comment box.

The Economist: The week ahead

This weekly podcast gets you primed for the next week by briefly covering big events and issues that will be in the news next week.

TEDtalks audio

We all love TED talks. They work surprisingly well also in audio format.

Financial Times world weekly

This one covers major international political stories.

TED radio hour

Want to dive more deeply into TED talk topics? Based on TED talks, TED radio hour is more comprehensive one hour program centered on a specific theme.

Entre Leadership


This podcast features discussions and tips with leading management and business thinkers.

HBR ideacast

Weekly podcast presenting management thinkers from Harvard Business Review.

Boss level podcast

Like they state: interviews with interesting people doing awesome things.

Six pixels of separation

Mitch Joel's podcast on digital marketing and management. Always inspiring.

Freakonomics radio

Fascinating combination of human nature, behavioral economics and riddles of everyday life


Pasi Aaltola
Director of MBA education
Avance Executive Education
Jyväskylä School of Business and Economics

www.twitter.com/pasiaaltola